Helsinkiin ehdotetaan valtuustoaloitteessa perustettavaksi valvottuja tiloja, joissa huumeita käyttävät voisivat käyttää aineitaan puhtaassa ja hygieenisessä ympäristössä.
Tarkoituksena on paitsi vähentää huumeiden suonensisäisen käytön aiheuttamia haittoja käyttäjille, myös vähentää huumeiden käyttöä esimerkiksi julkisissa käymälöissä ja muissa yleisissä tiloissa.
Aloitteen jättänyt vihreiden kaupunginvaltuutettu Kati Juva kertoo, että ajatus aloitteesta syntyi uutisesta, jossa kerrottiin Kelan toimiston Helsingin Malmilla sulkeneen yleisövessat siellä harjoitetun huumeiden käytön vuoksi.
– Se on suuri haitta kaikille muille asiakkaille. Tuli ajatus, että tämän voisi hoitaa tosinkin, Juva kertoo puhelimessa.
Toivoo ruiskujen vähenevän ympäristöstä
Lääkärinä Juvaa huolettavat suonensisäisten huumeiden käytön aiheuttamat infektiot ja muut terveysriskit. Hänen mukaansa huumepolitiikan tulisi olla käyttäjiä tukevaa, ei torjuvaa.
– Jos joku aikoo pistää, niin sitä ei voida estää. Mutta ei tuolla ulkona ole erityisesti talvella turvallista ja hygieenistä pistää, Juva toteaa.
Hänen mukaansa käyttäjien auttaminen ei ole aloitteen ainoa tarkoitus, vaan tarkoitus on myös vähentää huumeiden käytön aiheuttamia haittoja valtaväestölle.
Juva kertoo olevansa muun muassa huolissaan siitä, kuinka pienillekin lapsille täytyy kertoa kuinka toimia löydettyjen huumeruiskujen kanssa. Käyttövälineitä löytyy toisinaan pitkin ja poikin ympäristöä.
Juvan visiossa käyttöhuone voisi sijaita esimerkiksi jonkin suuren sote-keskuksen yhteydessä, ja siellä olisi puhtaiden käyttövälineiden lisäksi neuvova työntekijä ja hoitoonohjausta.
Ei usko lain estävän palvelua
Juva kertoo uskovansa, ettei aloitteelle ole lakiteknistä estettä huumeiden käytön laittomuudesta huolimatta.
– Onhan meillä jo neulanvaihtopisteitä tällä hetkellä. En ymmärrä, miten laki voisi sen estää. Eihän siellä myydä aineita, hän pohtii.
Hänen mielestään käyttöhuoneen osalta huumeiden käyttöä olisi järkevää katsoa sormien läpi.
– Tehtäisiin poliisin kanssa herrasmiessopimus, etteivät tee sinne ratsiaa, Juva kuvailee.
Käyttöhuoneita eri puolilla Eurooppaa
Vastaavat käyttötilat eivät ole Euroopan tasolla täysin poikkeuksellisia. Euroopan huumevirasto EMCDDA:n mukaan käyttöhuoneita on tällä hetkellä ainakin Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Alankomaissa ja Espanjassa. Myös Juva on kuulut tiloista positiivista kommenttia esimerkiksi Barcelonasta.
Aivan heti käyttöhuonetta ei tulla Helsingissä näkemään, oli valtuuston kanta siihen mikä tahansa. Kuukausien prosessissa virkamiehet aluksi selvittävät, onko idea mahdollista toteuttaa ja millä tavoin.
Päihdejärjestön lääkäri toivoo huoneen ohjaavan palveluihin
A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki pitää aloitteessa esitettyä käyttöhuonetta hyvänä ideana.
– Vihdoin, hän toteaa puhelun aluksi kuullessaan aloitteesta.
Hänen mukaansa päihdeongelmien hoitoon tarkoitettujen palveluiden valikoima on Suomessa suppea. Jos henkilö ei voi hakea tai sitoutua vieroitukseen, avohoitoon tai korvaushoitoon, hän uhkaa herkästi jäädä palveluiden ulkopuolelle.
Simojoki on huolissaan, että suunniteltua käyttöhuonetta ei välttämättä ymmärretä yhdistää muuhun palveluketjuun.
– Se voisi olla yksi piste, jonka kautta rakennetaan ihmiselle luottamusta meidän hoitojärjestelmään, ja jonka keskeinen tehtävä on houkutella ihminen palveluiden piiriin, Simojoki kuvailee.
– Jos kärjistetysti yritetään vain siivota käyttäjät kadulta, palvelu jää irralliseksi ja vaikutus pieneksi. Pitää huolehtia ketjusta, jossa pääsee myös eteenpäin.
huumehuoneet
Video alla: Petri Engblom rakastui päihtymisen tunteeseen heti ensimmäisellä kerralla. Alkoholin lisäksi kuvioihin tulivat lääkkeet ja huumeet. Lopulta menivät läheiset, terveys, vapaus ja koti. Engblom kertoi maaliskuussa Huomenta Suomessa huume- ja päihdehistoriastaan sekä siitä irtautumisesta.
8:30
