Helsingin taivas repesi historialliseen myrskyyn ja kenttä tulvi vedestä – kaatosateen jälkeen MM-radalla nähtiin outo ilmiö: "Kahdeksasta juoksijasta seitsemän teki ennätyksensä"

2:27
Helsingin MM-kisoissa elokuussa 2005 täysi sadekaaos: Olympiastadionin sähköt oli katkaistava hurjassa myrskyssä

Täysimittainen farssi oli lähellä, kun taivas aukesi yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä.

– Helsingin kisat muistetaan siitä, että vettä tuli aika lailla, yleisurheiluvaikuttaja Antti Pihlakoski sanoo tarkoituksellisen lakonisesti.

Helsingin MM-kisojen toimitusjohtajalla Pihlakoskella oli tasan 15 vuotta sitten, 9. elokuuta 2005, piru merrassa. Käynnissä oli kolmas kisapäivä, kun ukkosmyrskyssä taivaalta kaatunut vesi alkoi tulvia Olympiastadionin kentällä.

– Kello 18.47 alkoi sellainen sade, jossa tuli 79 milliä vettä 45 minuutin aikana. Se lienee koko lailla ennätyksellistä tasoa Helsingin meteorologisessa historiassa, Pihlakoski muistaa.

– Stadionilta piti katkaista sähköt, kun veden pinta nousi niin paljon. Siellä oli vaikka kuinka paljon tilapäistä sähköjohtoa, eikä voitu olla varmoja, että ne kaikki pitää hyvin. Sen verran olin diplomi-insinöörinä itsekin opiskellut, että tiesin sähkön ja veden olevan huono yhdistelmä.

Sähköjen katkaiseminen johti siihen, että samalla katkesivat kaikki tv-lähetykset ympäri maailmaa.

– Moni varmaan ihmetteli, mitä siellä tapahtuu. Maailman parhaat urheilijat kyselivät, että mitä tehdään. Oma 3 000 hengen organisaatio myös kyseli, että mitä nyt tapahtuu. Yleisöä oli tupa täynnä. Katsojat, sponsorit, eikä vähiten media olivat kimpussa kyselemässä, että mitä tapahtuu, Pihlakoski muistelee.

400 metriä myötätuulta

Kisojen toimitusjohtajana Pihlakoski joutui erityisen paineistettuun tilaan. Huoli kisojen taloudesta oli kova, sillä lippurahojen palauttaminen olisi kääntänyt tuloksen tappiolliseksi. Samalla useiden lajien finaaleja oli kuitenkin pakko siirtää seuraaville päiville.

– Se oli urheilujohtajan urani mielenkiintoisin päivä. Olin tietenkin huolissani siitä, että yleisölle joudutaan palauttamaan rahaa lipuista. Meidän kisojen budjetti oli taloudellisesti tosi tiukka.

– Budjetit ovat MM-kisoissa yleensä noin sata miljoonaa euroa, ja me mentiin noin 30 miljoonalla eurolla ne kisat läpi. Lipputulot oli ylivoimaisesti tärkein tulonlähde, niitä myytiin 18 miljoonalla.

Kisajärjestäjät saivat kuitenkin ajantasaista säätietoa, joka paljasti kaatosateen taukoavan kahden tunnin jälkeen.

– Siihen siirrettiin 400 metrin aidat, ja naisten seiväs siirrettiin kahdella päivällä eteenpäin. Pääsääntöisesti pyrittiin juoksulajeja kilpailemaan.

400 metrin aidoissa nähtiin yksi MM-kisojen historian erikoisimmista loppukilpailuista, kun pyörivä tuuli takasi juoksijoille myötäisen kyydin koko 400 metrin radan mitalla.

– 400 metrin aitojen finaalissa kahdeksasta juoksijasta seitsemän teki henkilökohtaisen ennätyksensä. Se on aika harvinainen ilmiö, Pihlakoski muistelee.

Kisaorganisaatio selvisi päivästä, eikä lippurahoja tarvinnut palauttaa.

– Loppuohjelma junailtiin sillä tavalla, että kaikki lajit pystyttiin viemään läpi. Siitä tuli voiton fiilis.

Sateesta huolimatta Helsingin MM-kisaorganisaatio selvisi taloudellisesti kuivin jaloin ja teki lopulta vajaat 400 000 euroa voittoa.

Luvattiinko Helsingin kisoihin katettu stadion?

Kun myös suomalaisittain odotetun keihäsfinaalin sisältänyt neljäs kisapäivä vettyi pahasti, Kansainvälisen yleisurheiluliiton johdossa alettiin muistella Helsingin MM-kisojen hakulomaketta, joka sisälsi kuvan täysin katetusta Olympiastadionista.

Vuodeksi 2005 Olympiastadion sai toki katon itäkatsomonsa päälle, mutta suurin osa yleisöstä sai seurata Helsingin koleita ja kosteita kisoja silti sään armoilla.

Pihlakosken mukaan kuva katetusta Olympiastadionista oli MM-hakupapereissa "ikään kuin kysymysmerkkinä".

– Että näyttääkö Helsingin MM-kisoissa tältä? Olympiastadionillehan oli jo olemassa suunnitelma, että se katettaisiin kokonaan samalla tavalla kuin se nyt on tehty. Toki silloin suunnitelmassa oli lasikate, mutta muuten se oli periaatteessa samanlainen kuin se nyt on.

– Siitä tuli sitten debattia, että ollaanko me luvattu, että se stadion on katettu vai ei. Me sanottiin sitten, että ei me olla sitä luvattu. Siitä jouduttiin sitten vääntämään. Mediakatsomohan me jouduimme tilapäisesti rakentamaan katettuna, Pihlakoski kertaa.

Helsingin MM-kisojen sade kesällä 2005 saattoi Pihlakosken mukaan olla yksi laukaiseva tekijä sille, että tässä kuussa yleisölle jälleen avautuva Helsingin Olympiastadion on vihdoin saanut katoksensa.

– Ei arvokisoja tai isoja tapahtumia oikein enää sellaisille stadioneille saa, jossa ei ole katsomopaikat katettuja. Varsinkin sellaisissa paikoissa, joissa tiedetään, että välillä tulee vettäkin, niin kuin Helsingissä.

Rain Man toi sateen Nairobiin

Helsingin MM-kisojen jälkeen Pihlakoski on kansainvälisissä yleisurheilupiireissä tunnettu liikanimellä Rain Man, joka tuo sateen mukanaan siellä missä hän kulkeekaan.

– Nuorten MM-kisoissa Nairobissa olin mukana vuonna 2018, kun siellä oli ollut poikkeuksellisen kuivaa, ja siitä oltiin murheissaan. Sinä päivänä kun oli avajaiset ja meikäläinen ilmestyi paikalle, niin alkoi vesisade ja ilmeet kirkastuivat siellä. Sanoivat, että "nyt se Rain Man (Sademies) tuli taas paikalle, hieno homma".

"Tunnelma oli huikea"

Urheilullisesti suomalaismenestys jäi Helsingissä äärimmäisen vaatimattomaksi, sillä ainoastaan pituushyppääjä Tommi Evilä onnistui saavuttamaan mitalin kisoissa, kun hän hyppäsi pronssia tuloksella 825.

Ennakolta kovin suomalaislaji oli keihäänheitto, jossa Tero Pitkämäki ja Aki Parviainen ylsivät loppukilpailuun.

Paikalla yleisössä keihäsfinaalipäivänä jännittänyt Jouni Karvonen muistaa päivän kosteana mutta tunnelmallisena.

– No, vettä tuli oikeastaan koko ajan ja erityisesti keihäsfinaalin iltana ihan tolkuttomasti. Ainoa hyvä asia oli, että Stadikan reunat ovat korkeat ja tuuli tuli selän takaa eli käytännössä istuin täysin tyynessä säässä. Näin ei todellakaan ollut kaikkialla, Karvonen muistelee.

5:55

– Päällä oli vaatetta paljon, mutta vesi löysi tiensä ja loppujen lopuksi en edes viitsinyt enää välittää kastumisesta. Tunnelma katsomossa oli aivan huikea! Yleisö mylvi ja stadionhan oli täynnä säästä huolimatta.

Kosteissa olosuhteissa heitetty kisa päättyi lopulta pettymykseen, kun liukkaasta radasta erityisen paljon kärsinyt Pitkämäki jäi kilpailussa neljänneksi.

Yllätysvoittoon keihäässä kiskaisi Sergei Makarovin ja Andreas Thorkildsenin taakseen jättänyt Andrus Värnik. Virolaisen heitto kantoi vaikeassa paikassa komeasti 87,17 metriä.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja