Helsingin Lehtisaaressa huhtikuun puolivälissä tapahtunutta henkirikosta tutkittiin alussa murhana, mutta rikosnimike lieveni tapoksi muutaman päivän jälkeen. Rikospaikan Murharyhmä avaa, kuinka poliisi määrittelee rikosnimikkeen tutkinnan aikana.
– On aika tyypillistä, että rikosnimike voi muuttua tutkinnan edetessä, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoo.
Kokeneiden poliisien mukaan alkutilanne rikosjutussa voi olla hyvinkin epäselvä. Epäillyn oma kertomus voi vaikuttaa myös merkittävästi rikosnimikkeeseen.
– Rikospaikan lukeminen voi näyttää aluksi sellaiselta, että kyse olisi murhasta. Rikosnimikkeeseen vaikuttaa aina oikeuslääkärin lausunto ja taustatiedot. Kun uhrin ja epäillyn yhteydet selviää, niin vasta sitten voidaan varmuudella nimike lyödä lukkoon, rikosylikomisario (evp.) Tero Haapala toteaa.
Lue myös: Lehtisaaren henkirikos: Poliisi epäilee taposta pariskuntaa – rikosnimike lieveni
Suunnitelmallisuuteen voi liittyä tarkkailua tai varustautumista
Murha vaatii erityistä raakuutta ja julmuutta tai suunnitelmallisuutta.
– Oikeuskäytäntö on hieman horjuva henkirikoksen suunnitelmallisuuden suhteen. Rikosnimike tarkentuu viimeistään, kun epäilty on tiedossa, tutkinta etenee ja saadaan kuulusteluista tietoa, sekä teknisen ja taktisen näytön yhteistuloksena tietoa siitä, onko teko ollut pikaistuksissa tehty tappo vai onko tekoa suunniteltu pitempään, rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo.
Suunnitelmallisuuteen ei vaadita mitään tarkkaa aikaa tai dokumentoitua suunnitelmaa.
– Suunnitelmallisuus voi olla vain sitä, että henkilö on etukäteen pohtinut toisen ihmisen tappamista ja sitten hän toteuttaa henkirikoksen. Tekijä voi tarkkailla uhria etukäteen ja selvittää hänen liikkeitään, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoo.
– Suunnitelmaan voi liittyä myös se, mitä epäilty tekee teon jälkeen, kuten peittelee jälkiä tai kätkee ruumiin, Haapala kertoo.