Heikko kruunu houkuttelee ostamaan käytetyn auton Ruotsista – polttomoottorien vetovoimaa saattaa selittää Ukrainan sota

Kinnunen on itse tuonut ajopelin Suomeen länsinaapurista.

– Vaikka Ruotsissa maksamaani hintaan tulivat päälle kuljetuskulut ja verot, kokonaishinta jäi silti auton Ruotsista Suomeen tuodessa selvästi pienemmäksi.

Ruotsi onkin viime vuosina selvästi ohittanut Saksan siinä, mistä maasta tuodaan eniten käytettyjä henkilöautoja Suomeen.

Suomen Pankista kerrottiin STT:lle, että edellisen kerran tätä ennen Ruotsin kruunu oli liki yhtä heikossa kurssissa euroa vastaan vuonna 2008 finanssikriisin aikoina.

Ruotsin etuna on Kinnusen mukaan myös se, ettei siellä myyntiin tulevilla käytetyillä autoilla yleensä ajettu kovin paljoa.

– Siellä 200  000 kilometriä ajettu auto ei juuri kiinnosta paikallisia ostajia, kun taas Suomessa se on juuri sisäänajettu.

Ruotsissa syntyneellä Kinnusella oli länsinaapurista auton hakiessaan se etu, että kielimuuria ei ollut. Toisessa vaiheessa hän kuitenkin kävi ostamassa henkilöauton itselleen Hollannista.

– Kussakin maassa tarvittava paperisota kannattaa selvittää jo etukäteen, jos lähdet tuomaan autoa Suomeen. Kun auton myyjä oli selvittänyt Hollannissa tarvittavat paperit, homma sujui, vaikka en puhu maan kieltä.

Lue myös: Korjaamoalan rasvamonttuimago istuu tiukassa mutta sähköautoista odotetaan apuvirtaa asentajapulaan

Omatoimikauppa voi olla riskialtis

Jos lähtee itse ostamaan käytettyä henkilöautoa ulkomailta, on Autoliiton toimitusjohtajan Pasi Niemisen mukaan syytä ottaa huomioon kuluttajia koskevan lainsäädännön erot. Niitä on EU:n sisälläkin.

– Autojen myynnissä sovelletaan sen maan lakeja, jossa kauppa on tehty. Suomessa on varsin hyvin suojana kuluttajalainsäädäntö. Se suojaa monella tapaa ostajan asemaa.

Esimerkiksi käytetyn auton myyjän vastuu päättyy Ruotsissa kolmen vuoden kuluttua kaupasta, mutta Suomessa myyjän vastuu jatkuu – kylläkin koko ajan pienentyen – ajokin romutukseen asti.

Suomen hyvän kuluttajansuojan on huomannut myös Mattias Kinnunen. Hän myöntää, että auton itse Suomeen ulkomailta tuova ottaa isomman riskin kuin se, joka ostaa käytetyn auton täältä.

– Voisi sanoa, että minulla kävi auton tuonnissa myös hyvä onni. En ole itse mikään autotuntija tai automies.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala kertoo, että käytettyjen autojen maahantuonti Suomeen on ammattimaistunut.

– Ennen lähdettiin itse vaikkapa Saksaan hakemaan autoa. Nyt suomalaiset autoliikkeet, kaupalliset toimijat, tuovat maahan jo neljä viidesosaa ulkomailta käytettyinä tulevista henkilöautoista.

Latausten maksurumba helpottuu?

Polttomoottori eli bensa- ja dieselautot ovat viime vuosien taantuman aikana jopa nostaneet osuuttaan Suomen käytettyjen autojen kaupassa. Muutos on kuitenkin tulossa, sanoo Nieminen Autoliitosta. Ladattavat henkilöautot – täyssähköautot ja hybridit – ovat tehneet nopeasti läpimurron käytettyjen ajokkien maahantuonnissa.

– Muutos on ollut vain kolmessa vuodessa todella iso, Nieminen painottaa.

Viime vuonna kaikista käytettyinä Suomeen tuoduista henkilöautoista oli Niemisen mukaan hybridejä ja täyssähköautoja 25  000. Käytettyjä bensa- tai dieselkäyttöisiä kiesejä puolestaan tuotiin yhteensä 13  000. Vielä vuonna 2020 Suomeen tuotiin käytettyinä yhteensä 34  000 polttomoottorilla toimivaa henkilöautoa, ja hybridejä tai täyssähköautoja tuotiin vain noin 10  000.

Lausala Autoalan keskusliitosta sanoo, että sähköautojen akilleenkantapää on harvaan asutussa Suomessa se, miten kattava julkinen latausverkko on etenkin syrjäseuduilla.

– Kaupungeissa ja taajamissa alkaa olla pääosin hyvä julkinen latausinfra. Samoin työpaikoilla työnantaja voi tarjota työntekijöille lataussähkön. Maaseuduilla kotilatauspisteen merkitys on edelleen keskeinen. Onneksi kilpailu ja tarjonta ovat kasvaneet niin, että kotilatureita saa jo edullisesti.

Julkisten latauspisteiden tekninen yhteensopivuus ja standardointi on Lausalan mukaan edelleen kesken, mutta selvästi paranemaan päin.

– Harmaita hiuksia ovat aiheuttaneet maksaminen ja äpit eli sovellukset. Nyt on onneksi tulossa EU-määräys sitä, että suurteholatauspisteessä pitää voida maksaa pankkikortilla.

EU:n mukaan pankkikortilla maksamisen on onnistuttava kaikissa uusissa pikalatauspisteissä 13. huhtikuuta lukien. Ukaasi koskee myös vanhoja latauspisteitä, jotka pitää päivittää vuoden 2027 alkuun mennessä. EU-asetus kuitenkin kattaa vain pääväylät: äppiviidakosta ei päästä vielä kokonaan eroon.

Autovanhukset haluttuja

Suomen autokanta on edelleen vanhentunut viime vuosina.

– Jokaista yhtä uuden auton kauppaa kohden tehdään nyt seitsemän käytetyn auton kauppaa, Nieminen vertaa.

Niemisen mukaan uusia henkilöautoja myytiin meillä viime vuonna 87  500. Samassa ajassa myytiin 592  000 käytettyä kotimaista henkilöautoa, joita ei kaupan yhteydessä ensirekisteröity.

Lausala kertoo, että viime vuonna meillä myydyistä käytetyistä autoista 60 prosenttia oli bensa-autoja ja 30 prosenttia dieseleitä. Ladattavien osuus myydyistä käytetyistä autoista oli vain noin kymmenesosa.

– Jää nähtäväksi, onko Suomen autokaupassa eletty viime vuodet poikkeusaikaa, vai onko tämä uusi normaali. Tällä menolla Suomen autokanta ikääntyy myös vastedes, Lausala summaa.

Polttomoottorien vetovoimaa on hänen mukaansa ylläpitänyt heikon taloustilanteen ohella komponenttipula. Sen taustalla on osaltaan ollut Ukrainan sota.

– Komponenttipulan vuoksi uutta autoa sai hiljattain odottaa Suomessa pahimmillaan jopa parisen vuotta sen ostamisesta. Käytetyn auton sai mukaansa kaupasta heti.

Vaikka Ukrainan sota valitettavasti jatkuu, uusien autojen kaupassa on Lausalan mukaan päästy nyt meillä takaisin normaaleihin toimitusaikoihin, noin 3–4 kuukauteen.

Mattias Kinnusen mukaan Ruotsi on selvästi Suomea edellä siirtymisessä sähkö- ja hybridiautoihin.

– Ruotsissa on myös käytettyinä tarjolla suhteessa enemmän sähköautoja ja hybridejä.

Lue myös: Asiantuntijat vastaavat: Näin kävisi, jos kaikki suomalaiset pakotettaisiin pörssisähköön

Puolustusministeriö huolissaan: Sähköautojen yleistyminen uhkaa huoltovarmuutta