Asiantuntijat vastaavat: Näin kävisi, jos kaikki suomalaiset pakotettaisiin pörssisähköön

Sähkömarkkinoiden asiantuntijat eivät pidä kiinteähintaisten sopimusten haltijoita markkinoiden vapaamatkustajina.

Jos kaikilla suomalaisilla olisi pörssisähkö, se tasoittaisi viime viikon perjantain kaltaisia kulutus- ja hintahuippuja. Sähkömarkkinoiden asiantuntijat eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle, että pörssisähkösopimusten osuutta lähdettäisiin esimerkiksi lainsäädännöllä lisäämään.

– Sähkön säästämisen ja kulutuksen ajoituksen näkökulmasta olisi ilman muuta parempi, että vielä useammat olisivat pörssisähkösopimusten piirissä. Toinen näkökulma on, että ihmisillä on oltava vapaus valita, minkälaisen sähkösopimuksen he haluavat ottaa, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

Myös Fingridin yksikön päällikkö Maarit Uusitalo pitää pörssisähkösopimuksia sähkön säästämisen kannalta otollisina, mutta toisaalta myös kuluttajien intressit täytyy huomioida.

– Kaikkea ei voida rakentaa järjestelmän tarpeiden mukaan. Järjestelmäpuolen tarpeet eroavat kuluttajien tarpeista, Uusitalo sanoo.

Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota ajoi energiamarkkinat uuteen asentoon. Tuulivoiman lisääntyminen sähköntuotannossa on johtanut tuotantomäärien entistä voimakkaampaan vaihteluun. Kun sähköntuotanto vaihtelee, kuluttajien olisi hyvä mukauttaa kulutustaan sen mukaan.

Tähän suuntaan ollaan menossa, sillä pörssisähkösopimusten osuus on lisääntymässä ja markkinoille on tulossa erilaisia hybridimallisia sähkösopimuksia. Samaan aikaan teknologinen kehitys tuo tullessaan automaatioon perustuvia ratkaisuja, joilla sähkönkulutusta voi helpommin ajoittaa halvempien hintojen aikoihin.

Pörssisähkösopimusten määrä kaksinkertaistui

Nordic Green Energy -yhtiön marraskuussa teettämän kyselyn mukaan pörssisähkösopimusten määrä kaksinkertaistui vuoden 2023 aikana. Kyselyn perusteella pörssisähkösopimusten osuus kaikista sähkösopimuksista oli 29 prosenttia.

Riku Huttusen mukaan kuluttajia houkuttelee pörssisähkösopimusten piiriin ennen muuta pörssisähkön edullisuus kiinteähintaiseen sähköön verrattuna. Hänen mukaansa hintaero voi olla yksittäisistä hintapiikeistä huolimatta pitemmällä aikavälillä kymmeniä prosentteja pörssisähkön eduksi.

– Uskon, että tällainen kehitys syntyy luontevasti markkinoiden ja kuluttajien oman harkinnan kautta. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa yrityksiä. Ne yritykset, joille sähkö on merkittävä tuotannontekijä, katsovat hyvin aktiivisesti sähkön hintaa, Huttunen sanoo.

Sopeutuminen käynnissä

LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro uskoo, että sähkömarkkinoilla yleistyvät erilaiset hybridimalliset sähkösopimukset, joissa eri tavoin yhdistyvät kiinteähintaisten ja pörssisähkösopimusten hyvät puolet eli sähkön hinnan vakaus ja toisaalta mahdollisuus hyötymiseen edullisista sähkön hinnoista.

Vuoden 2022 tapahtumien jälkeen markkinoille tulleiden hybridisopimusten osuus kaikista sähkösopimuksista on Nordic Green Energyn kyselyn mukaan vain kolme prosenttia, mutta kuluttajat ovat olleet niistä kiinnostuneita.

Honkapuro arvioi, että jo vuoden kuluttua sähkömarkkinoista käytävä keskustelu on toisen näköistä, kun uudenlaiseen tilanteeseen on paremmin sopeuduttu.

Apua automaatiosta?

Honkapuro uskoo myös, että teknologinen kehitys tuo tullessaan entistä enemmän automaatioon perustuvia ratkaisuja, joilla sähkönkulutusta – esimerkiksi lämmitystä tai sähköauton lataamista – voidaan siirtää automaattisesti kalliilta huipputunneilta halvemmille tunneille.

Honkapuro peräänkuuluttaa sähkönmyyjiltä avaimet käteen -tyyppistä palvelua, jossa automaatioon siirtyminen on tehty kuluttajalle mahdollisimman helpoksi. Hänen mukaansa automaatiojärjestelmiin tarvittava teknologia ei ole kallista.

– Laitteet ovat suhteellisen edullisia, ja niiden hinnan säästää automaation avulla aika nopeasti sähkölaskussa, Honkapuro sanoo.

Honkapurolle sähkönkulutusta halvemmille tunneille siirtäville automaateille on tulevaisuudessa entistä suurempi tarve, kun sähköautojen osuus Suomen autokannasta kasvaa.

Honkapuron mukaan Suomen sähköjärjestelmä joutuisi tulevaisuudessa koetukselle, jos tuulettomana pakkaspäivänä kaikki sähköautoilijat töistä tullessaan laittaisivat autonsa lataukseen.

– Uskon, että automaatio yleistyy vähitellen, kun kuluttajat näkevät kuinka kannattavaa on ohjata sähkönkulutusta halvemmille tunneille, Honkapuro sanoo.

Pakkaset nostivat käyttöä

Suomen sähköjärjestelmä joutui viime viikolla koetukselle, kun sähkönkulutus nousi lähes ennätykselliselle tasolle pitkään jatkuneiden kovien pakkasten myötä.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja työ- ja elinkeinoministeriö kehottivat jo kansalaisia siirtämään sähkönkulutustaan muihin aikoihin suurimmista kulutushuipuista.

Sähkönsäästötalkoisiin ryhtyivät etenkin pörssisähkösopimuksen haltijat, joiden sähköstä maksama hinta nousi etenkin perjantaina roimasti normaalitason yläpuolelle. Kiinteähintaisen sopimuksen haltijoilla ei ollut samanlaisia kannusteita, kun heidän sähköstä maksamansa hinta ei määräydy suoraan pörssihintojen mukaisesti.

Pörssisähkön hinta kipusi viime viikon perjantaina kalleimmillaan yli kahteen euroon kilowattitunnilta, kun kiinteähintaisten sopimusten haltijoiden maksama hinta saattoi jäädä alle kymmenesosaan tästä.

Kiinteä hinta vakuutus hintojen heittelyltä

Huttunen, Uusitalo ja Energiaviraston markkinaryhmän johtaja Antti Paananen vertaavat kiinteähintaisia sopimuksia vakuutuksiin, joilla kuluttajat voivat ostaa itselleen mielenrauhan sähkön hintojen heittelyltä.

Paanasen mukaan on ymmärrettävää, että monet voivat haluta mahdollisimman vakaan ja ennustettavan sähkön hinnan, vaikka se olisikin pidemmällä aikavälillä kalliimpi.

– Pörssisähkösopimuksissa sähkölaskun suuruus voi vaihdella suurestikin kuukaudesta toiseen. Tällöin kuluttajalta pitää löytyä taloudellista puskuria näiden vaihtelujen kattamiseen. Kaikilla ei välttämättä tällaista puskuria ole, Paananen sanoo.

– Monilla ihmisillä kaikki raha, mikä tulee myös menee eikä ole varoja tällaisiin yllättäviin menoihin. Jokaisen kuluttajan on voitava valita, millainen sopimus hänelle parhaiten sopii.

Vastuullista käytöstä

Huttunen, Paananen ja Uusitalo eivät allekirjoita ajatusta siitä, että kiinteähintaisen sähkösopimuksen haltijat olisivat eräänlaisia sähkömarkkinoiden vapaamatkustajia, koska heillä ei ole samanlaisia kannustimia sähkön säästämiseen kulutushuippujen aikana kuin pörssisähkösopimusten haltijoilla.

Fingridin Uusitalo arvioi, että myös kiinteähintaisten sähkösopimusten haltijat leikkasivat kulutustaan tai siirsivät sitä muihin ajankohtiin viime viikon perjantaina, jolloin sähkön hinta kävi tämän talven tähänastisessa huippulukemassa.

Tammikuun 5. päivän sähkönkulutus alitti Fingridin ennusteen lopulta tuntuvasti eli noin tuhannella megawatilla sen jälkeen, kun Fingrid ja työ- ja elinkeinoministeriö olivat kehottaneet suomalaisia sähkönsäästöön ja kulutuksen siirtämiseen pois huipputunneilta.

Pudotus sähkönkulutuksessa oli siinä määrin suuri, että Uusitalo uskoo, että siihen osallistui kuluttajia riippumatta siitä, millainen sähkösopimus heillä on.

– Aika vastuullisesti ihmiset ovat käyttäytyneet, kun on tosi kyseessä, Uusitalo sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat