Halpa alkoholi sekoittaa liian monen Aurinkorannikolle muuttaneen pään, tietää Espanjassa asunut Heikki.
Heikki muistaa, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa työmatkalle Espanjaan 1980-luvulla. Hänen hotelliaan vastapäätä oli Masan baari.
– Olin ajatellut, että eihän Espanjassa ole puliukkoja. Ensimmäisenä aamuna olikin järkytys nähdä, kun niitä käveli vastaan kokonainen lauma. Kohdalle tullessa kuulin, että he puhuivat suomea ja olivat matkalla Masan baariin.
Puliukot olivat aikoinaan Espanjaan muuttaneita ja sittemmin alkoholisoituneita suomalaisia.
– Onhan siellä puliukolla paremmat oltavat kuin Suomessa. Viina on halpaa. Eläke riittää Smirnoff-pulloon päivässä, eikä ole kylmä, jos joutuu nukkumaan ulkona.
Siihenpä taitavat loppua hyvät puolet aurinkorannikko-juoppoudessa.
Yksinäisyyteen lohtua pullosta
Heikki on matkustellut paljon työnsä puolesta. Espanjaan hän muutti 1990-luvun alussa, pakoon Suomen mustaa lamaa. Yksinäiselle miehelle alkoi pian alkoholi maistua.
– Siellä baari on yhtä kuin olohuone. Tunsin itseni yksinäiseksi vieraassa maassa ja lähdin hakemaan ravintoloista seuraa.
Heikillä meni lujaa muutaman vuoden. Halpa viina virtasi ja maistui. Jotain hyvääkin tapahtui. Hän tapasi tulevan vaimonsa . Liisallekin alkoholi maistui tuolloin vielä päivittäin – tavassa ei ollut mitään ihmeellistä, Espanjassa kun oltiin – mutta pariskunnasta vain Heikille kehittyi alkoholismi.
