Jo pikkutyttönä Heidi uhosi matkustavansa ympäri maailmaa. Nyt hän seuraa työkseen, miten suomalaisten kummien tuki muuttaa ihmisten elämää Intiassa. Matkalaukku seisoo koko ajan eteisessä.
Ohjelmakoordinaattori Heidi Heikkinen, 33, on vuoden verran työskennellyt kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin palveluksessa, mutta kaukomaiden ihmisten elinolojen parantaminen on ollut hänen sydämellään jo kauan. Kuusivuotiaana hän suri Etiopian nälänhädän uhreja. Uutiskuvat jäivät tytön mieleen ja auttamisen kipinä alkoi itää.
– Nuorena osallistuin vapaaehtoistyöhön ja opiskeluaikana toimin opettajana kehitysmaissa, mutta taisin ennustaa tulevan urani kehitysyhteistyön parissa jo polven korkuisena.
– Äitini mukaan kävelin kolmivuotiaana kotimme pihalla Oulussa laukku kainalossani ja kailotin "Matkustan ympäri maailmaa!" Ehkäpä se sinetöi kohtaloni matkalaukkuelämästä, Heidi nauraa.
Monipuolista työtä toimistossa ja kentällä
Opettajan sekä yhteiskuntatieteiden maisterin koulutuksen saaneen Heidin vastuulla on kuusi Suomen World Visionin aluekehitysohjelmaa Intiassa. Yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa hän suunnittelee ja seuraa pitkäkestoisten kehitysohjelmien toteutusta.
– Työn suunnittelussa varmistamme, että apu menee juuri oikealle kohderyhmälle eli yhteisössä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
