Ruotsinkielisten into suomen kielen kirjoittamiseen ylioppilaskirjoituksissa on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana, kertoo Hufvudstadsbladet.
Alle 65 prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvista kirjoitti tämän kevään kirjoituksissa pitkän suomen. Kymmenen vuotta sitten osuus oli 74 prosenttia. Sen sijaan keskipitkän oppimäärän kirjoittavien ja suomen kirjoittamatta jättävien osuus on kasvanut.
Alueelliset erot suuria
Käytännössä kaikki ruotsinkieliset lukevat pitkän oppimäärän peruskoulussa. Enemmistö myös kirjoittaa kielen pitkänä, mutta alueellisia eroja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Pohjanmaan Närpiössä pitkän kirjoittavia on lehden mukaan vain neljä prosenttia. Uudellamaalla Kirkkonummella sen sijaan 98 prosenttia kirjoitti pitkän suomen.
Kirjoittamiseen ei ole kannustimia
Suomen kirjoittamatta jättävien osuus on noussut vähän. HBL:n mukaan puolet niistä, jotka jättävät suomen täysin kirjoittamatta ovat ahvenanmaalaisia.
Opetushallituksesta perustellaan kirjoitusinnon hiipumista sillä, ettei pitkän suomen kirjoittamisesta ole välttämättä hyötyä yliopiston ja korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytyksissä. Useamman kuin yhden pitkän kielen kirjoittaminen ei anna lisäpisteitä opintoihin pyrkivälle.
– Voisi ajatella, että oppilaat valitsevat pitkän englannin, koska he ajattelevat, että heillä on siten paremmat mahdollisuudet saada parempi arvosana, kertoo opetusneuvos Yvonne Nummela Opetushallituksesta HBL:lle.
– Pitkän suomen kielen kirjoittamiseen ei ole kannustimia, Nummela summaa.