Hamstraamista on pidetty pakko-oireena, mutta nyt psykiatria on määritellyt sen omaksi sairaudekseen, josta on vaikea toipua. 83-vuotias britti Richard Wallace on kenties maailman tunnetuin hamstraaja. Sanomalehtien ja romun täyttämässä kodissaan asuva mies raotti elämäänsä The Independentin haastattelussa.
The Independentin haastattelema pakko-oireisesta hamstraamisesta kärsivä Richard Wallace on edistynyt tervehtymisessään.
– Voin heittää pois tavaroita, joilla ei ole enää käyttöä. Ymmärrän, ettei kaikkea voi säilyttää, se ei vain ole mahdollista, Wallace sanoo.
83-vuotias entinen insinööri säilöö nykyään jo paljon vähemmän tavaraa kuin ennen. Surreyn kreivikunnassa Westcottin kylässä asuvan brittimiehen puutarhassa seisoo enää vain 16 autoa, jotka puolestaan ovat autonrenkaiden, ostoskärryjen, rollaattorien sekä tuoliröykkiöiden ympäröimiä. Pihan isossa telttakatoksessa notkuu sanoma- ja aikakauslehtipinoja viimeisen 36 vuoden ajalta.
Wallacen talon sisuksista löytyy kolme jääkaappia, vanhoja televisioita, juomatölkkejä ja maitopulloja – monien muiden esineiden lisäksi. Omakotitaloon on juuri ja juuri mahdollista astua sisään. Sen neljään huoneeseen – kylpyhuoneeseen, wc:hen, keittiöön ja makuuhuoneeseen – mies on kaivertanut itselleen pikkuruiset käytävät sanomalehtitornien viereen. Siellä mies syö pääosin keitetyistä kanamunista koostuvaa ruokaansa ja nukkuu pystysuorassa tuolissaan.
Maansa kuuluisin hamstraaja
Esiinnyttyään Britannian Channel 4:n pakko-oireisista ihmisistä kertovassa dokumentissa Wallacesta on tullut maan – ellei koko maailman – kuuluisin hamstraaja. On arvioitu, että hänen kanssaan samasta häiriöstä kärsii noin 3 prosenttia koko maailman väestöstä.
Ensimmäisen TV-esiintymisensä jälkeen Wallace on saanut apua psykologilta sekä naapuriltaan Andy Honeylta. Honey on hänen ystävänsä ja asuu naapurissa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Honey avulla Wallacen talosta ja puutarhasta on siirretty yli 100 tonnia roinaa pois. Terapia taas on auttanut Wallacea kääntämään tärkeän kiven.
– Suurin edistysaskeleeni on se, etten kerää enää samalla tavalla kuin ennen, Wallace sanoo. Mutta tavaramäärä ei vähene niin nopeasti kuin mitä Honey haluaisi.
– Richard katsoo eteenpäin 5-vuotisohjelmalla, Honey sanoo.
– Mutta itse haluan ajatella, että tilanne olisi hallinnassa jo seuraavan puolentoista vuoden aikana. Hänen ei tarvitse tyhjentää jokaista huonettaan, mutta haluaisin, että hänellä olisi pääsy tarvitsemiinsa tavaroihin, ja että hänen paperinsa olisivat varastoitu niin, että hän pääsisi niihin käsiksi.
Wallace lopetti sanomalehtien pois heittämisen vuonna 1976, kun hänen isänsä kuoli. Lopullisesti hänen hamstraamisensa lähti käsistä vuonna 2005 hänen äitinsä kuoltua. Vaikka hän myöntää, että hän on sallinut itsensä olla tavaroiden hallitsema, hän perustelee toimintaansa sillä, että kaikki hänen säilyttämänsä sisältää jotain hyödyllistä tietoa, tai että tavaroita vielä jonain päivänä käytetään.
Uutta toivoa
Nyt pakkomielteistä hamstraamista sairastavat ovat kuitenkin saaneet uutta toivoa. Viimeisin painos Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -kirjasta, psykiatristen sairauksien "raamatusta", luokittelee hamstraamisen omaksi sairaudekseen, kun aiemmin se tunnistettiin ja sitä hoidettiin vain yhtenä pakko-oireisen häiriön oireena.Uudistus tuo lisää rahaa sairaudesta kärsiville sekä tutkimuksiin, jotka puolestaan luovat toivoa tehokkaammista hoidoista.
Myös lääkäri ja psykologi Stephen Kellett Sheffieldin yliopistosta sanoo sairauden uudelleenluokittelun mahdollisesti tuottavan lisää tutkimuksia ja rahoitusta sairauden hoitoon.
– Kukaan ei tiedä vastausta siihen, mikä hamstraamisen aiheuttaa. On olemassa jotain todisteita siihen suuntaan, että lapsuusajan traumoilla – kuten menetyksillä, laiminlyönneillä ja erossaoloilla – olisi sairauden kehittymisessä jokin rooli, ja että myös geenit olisivat osatekijänä.
Tästä ei ole kuitenkaan olemassa pitäviä todisteita.
– Sairaus näyttää olevan myös hoitoja vastustava. Normaalisti hoitotulokset eivät ole olleet loistavia, ja uudelleen sairastumisten määrät ovat hyvin korkeat, Kellett sanoo.
Kuvat: Colourbox.com
Lähde: independent.co.uk
Ammattijärjestäjät poistavat tavaraähkyn – Onko sinunkin kodissasi turhaa roinaa?