"Turvallinen" kipulääke ajoi Yhdysvallat kriisiin – pysäyttävä hetki sai opioideja määränneen lääkärin havahtumaan
Opioidikriisin juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Purdue Pharma kehitti erittäin vahvan ja riippuvuutta aiheuttavan Oxycontin-kipulääkkeen ja valehteli sen olevan turvallista.
Julkaistu 14.12.2025 05:15
Sanna Voltti
sanna.voltti@mtv.fi
Yhdysvalloissa opioidikriisi räjähti käsiin 1990-luvulla. Asian ytimessä.doc: Tappava lääketutustuu kriisin syihin. Dokumentissa tavataan addikteja sekä lääkäri, joka itsekin määräsi potilailleen pahamaineista lääkettä.
Appalakkien vuoristoalue näyttää ulospäin rauhalliselta ja kauniilta. Itärannikkoa myötäilevän vuorijonon varrelle sijoittuvat muun muassa Kentucky, Pohjois-Carolina, Alabama, Tennessee, Virginia ja Länsi-Virginia.
Todellisuus on kuitenkin toinen: alue kamppailee sitkeän köyhyyden, työttömyyden ja syrjäseutujen palvelupulan kanssa, mikä näkyy myös mielenterveysongelmien yleistymisenä.
Yksi kriisi on iskenyt Appalakeille erityisen rajusti – opioidikriisi.
Asian ytimessä.doc: Tappava lääke
Turvalliseksi valehdeltu kipulääke ajoi Yhdysvallat kriisiin, jota vastaan taistellaan edelleen päivittäin.
19:16
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Fyysinen työ aiheutti kipua
Kriisin juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Purdue Pharma kehitti erittäin vahvan ja riippuvuutta aiheuttavan Oxycontin-kipulääkkeen ja valehteli sen olevan turvallista käyttää.
Appalakkien köyhillä hiili- ja metsäteollisuusalueilla Oxycontinia määrättiin valtavasti fyysisesti raskaan työn aiheuttamaan kipuun. Tuhansia ihmisiä kuoli vuosittain, ja Purdue Pharma tahkosi rahaa.
Kentuckyn osavaltion mielenterveyspalveluiden komissaarin Katherine Marksin mukaan Kentucky on kärsinyt kriisistä erityisen pahoin juuri raskaan fyysisen työn vuoksi.
– Aloimme hoitamaan kipua opiodeilla. Siihen aikaan ei ollut yleisessä tiedossa, kuinka koukuttavia opioidit olivat, Marks kertoo.
Katherine Marks kertoo Kentuckyn kärsineen opioidikriisistä muun muassa siksi, että siellä tehdään paljon raskasta työtä, jonka aiheuttamaa kipua jouduttiin lääkitsemään.MTV
Toinen syy Kentuckyn huumeongelmalle ovat alueen köyhyys, mielenterveysongelmat ja työttömyys. Ihmiset kääntyvät edelleen opioidien puoleen turruttaakseen myös henkisen kipunsa.
Kaiken tämän takana vaanivat myös lääkeyhtiöt, jotka keinoja kaihtamatta halusivat lääkäreiden määräävän opioideja potilailleen, tehdäkseen rahaa.
– He saivat lääkärimme pauloihinsa ja sanoivat, että teidän pitää määrätä lisää opioideja kipuun, Marks kertoo.
– Näimme valtavan nousun opioidireseptien määrässä. Suurimmalle osalle ensikosketus opioideihin tapahtuu nimenomaan reseptilääkkeen kautta, ei kadun huumeiden, Marks jatkaa.
Opioideja määrättiin etenkin krooniseen kipuun, mikä tarkoitti sitä, että lääkettä syötiin kuukausitolkulla. Riski riippuvuudesta pahenee, mitä kauemmin lääkettä syö.
Ohimeneväänkin kipuun opioideja määrättiin usein kuukaudeksi tai kahdeksi. Riittäväksi aikaa, jotta aineeseen jäi koukkuun.
Marksin mukaan on tärkeää huomioida myös, että huumeet mielletään usein nuorten ongelmaksi. Opioidien yliannostuskuolemissa yliedustettuina ovat kuitenkin 30–50-vuotiaat miehet.
Matalan kynnyksen päihdeavulle kysyntää
Purdue Pharma joutui lopulta vastuuseen, mutta kriisi oli kuitenkin jo räjähtänyt käsiin. Kun Oxycontinia ei ollut enää saatavilla, käyttäjät vaihtoivat aineen johonkin muuhun ja lopulta entistä vaarallisempaan fentanyyliin.
Kentucky on tulvillaan fentanyyliä ja yliannostuskuolemat ovat maan korkeimpia.
Kentuckyn toiseksi suurin kaupunki, väkiluvultaan noin Espoon kokoinen Lexington, on kärsinyt pahoin opioidikriisistä. Matalan kynnyksen päihdeavulle on tarvetta. Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivan yhteisöpohjaisen Recovery Cafen toiminnanjohtaja Aaron Guldenschuh-Gatten on ollut kuivilla jo yli yhdeksän vuotta.
Recovery Cafessa addikteja autetaan.MTV
Guldenschuh-Gatten aloitti alkoholin käytön jo kymmenenvuotiaana, kun hänen vanhempansa riitelivät viereisessä huoneessa. Hän halusi paeta pahaa oloaan. Oxycontin-purkin hän löysi äitinsä lääkekaapista lukioikäisenä.
Muut opioidit, joita Guldenschuh-Gatten käytti, olivat heroiini ja muut kipulääkkeet.
– Pohjalla olin, kun yritin itsemurhaa. Asiat olivat karanneet niin pahasti käsistäni, että en nähnyt ulospääsyä, Guldenschuh-Gatten kertoo.
Miehen tie raittiuteen oli pitkä ja matkalle mahtui useita yrityksiä ja erehdyksiä.
Aaron huumeriippuvaisena vuonna 2011.
Yksi iso erehdys seurasi Guldenschuh-Gattenia mukanaan, vaikka hän oli jo kuivilla. Koronapandemian aikana hän sai maksaa virheestään ja joutui vankilaan.
– Se oli hankalinta aikaa ollessani selvänä. Selvin päin oleminen vankilassa koronapandemian aikana oli todella haastavaa, hän muistelee.
Nykyään, Recovery Café Lexingtonin ja Frankfortin toiminnanjohtajana Guldenschuh-Gatten näkee onnistumisia ja surullisia päiviä.
Onnistumiset ovat usein niitä, kun joku selättää riippuvuuden, ei ole enää koditon, tai edes saapuu Recovey Caféen päivittäin.
Addiktion juurisyyt ovat usein isompia.
– Ihmiset kääntyvät huumeiden puoleen turruttaakseen tunteensa. Kulttuurissamme on paljon odotuksia sen suhteen, mitä on olla amerikkalainen. Meidän pitäisi olla onnellisia, rikkaita, omistaa kivoja juttuja. Kun emme ole, se aiheuttaa traumaa ja yritämme saada ne tunteet pois, Guldenschuh-Gatten miettii.
"Ei tietä ulos"
Addiktit itse sanovat, että juuri yhteisö ja turvallinen tila auttavat heitä eteenpäin. Se, että heitä kohdellaan ihmisinä, ei roskina kadulla.
Recovery Caféen syömään ja ihmisiä tapaamaan tullut Daniel Carter kertoo aloittaneensa huumeiden käytön 11- tai 12-vuotiaana.
– Minua käytettiin hyväksi. Käytän huumeita turruttaakseni kivun, hän kertoo.
Carter ei enää jaksanut katsoa, kun hänen ystävänsä yksitellen kuolivat. Maanlaajuisesti yliannostus on nuorten aikuisten amerikkalaisten yleisin kuolinsyy.
– Se oli jokapäiväinen taistelu, olin niin väsynyt. En päässyt ulos enkä edes nähnyt tietä ulos.
Carter on nyt ollut selvänä jo 13 kuukautta. Hän on toiveikas tulevaisuuden suhteen ja haaveena on joskus päästä tekemään päihdetyötä kokemusasiantuntijana. Synkimmät päivät, kuten päivä, jolloin Carter yritti tappaa itsensä fentanyylillä, tuntuvat olevan takana.
James Devers aloitti opioidien käytön 13-vuotiaana.
– Asuin metsässä, olin koditon lapsi. Kukaan ei pitänyt minusta huolta, hän muistelee.
– Käytin aineita estääkseni sen kivun, Devers jatkaa.
Recovery Cafessa ihmiset tapaavat toisiaan.MTV
Devers kehuu, että Recovery Caféssa ihmiset aidosti välittävät toisistaan. Hänen mielessään koko Yhdysvalloissa tarvittaisiin enemmän mielenterveyspalveluita, jotta addiktiota voitaisiin ehkäistä.
Devers on yrittänyt pysyä kuivilla, mutta juuri haastattelua edeltävänä päivänä hän sortui. Siksi hän oli paikalla Recovery Caféssa. Hän ei halunnut jäädä tuleen makaamaan.
Eddie Washingtonin mukaan matalan kynnyksen päihdeavussa tarjottavat resurssit todella auttavat.
– Pitää vain ottaa askel kerrallaan, niin kuin vauva, Washington kertoo.
– Jos et kuole huumeisiin, niin joku muu tappaa sinut. Mutta minun jumalani ei halua minun kuolevan, joten minun täytyy opetella elämään, hän jatkaa.
Usein ensikosketus opioideihin tapahtuu reseptilääkkeen kautta, ei kadun huumeiden.Shutterstock
Washington toivoo tulevaisuudelta itselleen menestystä. Hän on kuivilla ensimmäistä kertaa ja oman toiveensa mukaan viimeistä.
– Elämä on hyvää. Jumala on hyvä, hän hymyilee.
Guldenschuh-Gattenin rankin työpäivä oli, kun addikti kuoli yliannostukseen Recovery Cafén parkkipaikalle. Jokainen yliannostuskuolema vaikuttaa kaikkiin muihinkin toipilaisiin ja voi saada heidät romahtamaan.
– Minulla ei ole ratkaisua riippuvuuteen, eikä muillakaan. Liian usein riippuvuus on lopullista. Ne ovat vaikeampia päiviä, kun näemme jonkun yhtenä päivänä ja toisena hän ei ole enää täällä.
Opioidien määrääjästä auttajaksi
Tohtori Blake Fagan on työskennellyt jo 25 vuotta Pohjois-Carolinan vuoristossa sijaitsevassa terveys- ja koulutuskeskuksessa (MAHEC).
Aiemmin, tohtori Fagan oli yksi niistä lääkäreistä, joka määräsi potilailleen opioideja.
Nykyään tohtori Fagan kouluttaa lääkäreitä tunnistamaan ja hoitamaan riippuvuuksia eri puolilla Pohjois-Carolinaa. Omalle työpaikalleen hän toi buprenorfiinihoidon vuonna 2013. Lääkettä käytetään opioidiriippuvuuden hoidossa lievittämään vieroitusoireita ja vähentämään riippuvuutta.
Fagan kertoo nähneensä kriisin vaikutukset pysäyttävällä tavalla vuonna 2011, jolloin hän työskenteli myös synnytyslääkärinä.
Eräänä päivänä osastolle saapui nainen, jonka kahden lapsen synnytyksissä Fagan oli toiminut lääkärinä. Nainen oli kuollut opioidiyliannostukseen.
– Se muutti elämäni. Puhuin päivityslääkärin kanssa ja kysyin, mitä oli tapahtunut. Hän katsoi minua hölmistyneenä ja sanoi: "Olemme keskellä opioidikriisiä, missä sinä olet ollut?"
Tuolloin tohtori Fagan ymmärsi, ettei tiennyt opioidikriisistä juuri mitään ja alkoi lukemaan aiheesta.
Tohtori Blake Fagan pitää opioidikriisin syynä lääkeyhtiöiden aggressiivista markkinointia.MTV
Fagan kertoo, että 1990- ja 2000-luvuilla riippuvuus alkoi lähes aina lääkärin määräämästä opioidista.
– Ihmiset käyttivät oksikodonia, morfiinia ja hydrokodonia. Nämä lääkkeet tulivat kaltaisiltani lääkäreiltä. Määräsin lääkettä väärin enkä määrännyt buprenorfiinia, koska en tiennyt siitä.
2000-luvun lopulla lääkäreitä alettiin vihdoin kouluttaa määräämään opioideja huomattavasti varovaisemmin. Esimerkkinä Fagan mainitsee ranteen murtumisen: ibuprofeiini riittää varsin hyvin, mutta aiemmin Yhdysvalloissa kipuun olisi määrätty opioideja.
Kun reseptipillerien saanti vaikeutui, monet käyttäjät siirtyivät heroiiniin.
– Tämä vaihe kesti noin viisi vuotta, ja nyt fentanyyli on jyrännyt heroiinin yli. Kukaan potilaistani ei ole kertonut minulle viimeisen kolmen vuoden aikana, että he ostaisivat heroiinia kaduilta, Fagan miettii.
Faganin mukaan porttiteoria lähtee edelleen useimmiten reseptilääkkeistä – ei siitä, että joku "haluaisi kokeilla huumeita".
Fagan sanoo suoraan, että lääkeyhtiöiden aggressiivinen markkinointi johti kriisiin.
– He mainostivat lääkettä sanomalla, että jos potilaalla on todella kipuja, he eivät jää koukkuun. Sehän ei ole totta.
Lääkeyritykset painostivat lääkäreitä määräämään opioideja erityisesti krooniseen kipuun, jolloin potilaista tuli pitkäaikaisia käyttäjiä.
– Ja näin lääkeyhtiöt tienasivat rahaa, Fagan summaa.
Kartellit salakuljettavat fentanyyliä
Opioidikriisin ydin on nyt fentanyyli, synteettinen opioidi, joka on jopa 50 kertaa vahvempaa kuin heroiini. Meksikon huumekartellit valmistavat sitä Kiinasta tuoduista kemikaaleista ja salakuljettavat ainetta Yhdysvaltoihin. Presidentti Donald Trump julisti opioidiyliannostuksen ensimmäisen kerran kansanterveydelliseksi hätätilanteeksi jo ensimmäisellä kaudellaan.
Toisella kaudellaan hän on julistanut Yhdysvaltojen olevan "aseellisessa konfliktissa" huumekartellien kanssa ja antanut määräyksiä sotilaallisista toimista, kuten iskuista aluksiin, joita hallinnon mukaan käytettiin huumeiden salakuljetukseen. Yhdysvallat on tappanut iskuilla jo kymmeniä ihmisiä.
Fagan on optimistinen sen suhteen, että lääketiede on menossa oikeaan suuntaan ja että nuoret eivät enää löydä opioideja vanhempiensa lääkekaapeista.
Silti yksi asia huolestuttaa häntä syvästi: fentanyylin helppo saatavuus.
– Kuilu on siinä, että jos käytät fentanyyliä ja päätät joku päivä, että en haluakaan enää tehdä tätä… vain 25–50 prosenttia ihmisistä löytää lääkärin, joka määrää heille buprenorfiinia. Joka vuosi määrä kasvaa ja sen eteen minä teen töitä, hän summaa.
Opioidivauvat synkkä seuraus
Opioidivauvat ovat kasvaneet yhdeksi opioidikriisin synkimmistä seurauksista. Yhdysvalloissa syntyy vuosittain tuhansia vauvoja, jotka kärsivät vieroitusoireista jo ensimmäisinä elinpäivinään.
Raskaana oleville ja synnyttäneille naisille määrätään usein buprenorfiinia tai metadonia, jotka auttavat irtautumaan vahvemmista opioideista. Näiden lääkkeiden käyttäjiä kannustetaan imettämään, sillä rintamaito lievittää vauvan vieroitusoireita.
Sairaanhoitaja Christian Kaufman kertoo potilaidensa käyttävän eniten fentanyyliä.MTV
Äideille suositellaan myös "syö, nuku, lohduta" -ohjelmaa, jossa läsnäolo, rauhoittaminen ja ihokosketus tukevat vauvan toipumista.
Jos oireet ovat voimakkaita, käytössä on myös lääkehoito.
– Voimme antaa pieniä annoksia morfiinia vauvalle. Tämä tehdään vastasyntyneiden teho-osastolla, koska kyseessä on vauvalle annettava valvottava aine, selittää MAHECissä sairaanhoitajana toimiva Christian Kaufman.
Kaufman muistuttaa, että vaikka vauva syntyisi fyysisesti riippuvaisena, tutkimusten mukaan seuraukset eivät näy pitkällä aikavälillä eivätkä lisää riskiä huumeiden käyttöön myöhemmin elämässä.
Myös Kaufman kertoo, että hänen potilaidensa yleisin käyttämä huume on nykyään fentanyyli. Heroiiniin törmää enää harvoin.
– Fentanyyli on helpoiten saatavilla ja myös halvinta, Kaufman selittää.
"Iso kaunis lakipaketti" pahentaa tilannetta
Vaikka nykyhallinto puhuu huumesodasta ja on tehnyt konkreettisia toimia huumeiden maahantulon estämiseksi, presidentti Trumpin läpiajama "One Big Beautiful Bill" -lakipaketti leikkaa rahoitusta Medicaid-terveysohjelmasta ja aiheuttaa suuria ongelmia erityisesti köyhille osavaltioille, kuten Kentuckylle.
Taistelu huumeita vastaan on kaikkea muuta kuin ohi.
Katherine Marks muistuttaa, että Kentucky on aina joutunut koville. Samoin tulee käymään nyt.
– Tulemme näkemään vaikutuksia, jotka ovat paljon suurempia kuin leikkaukset Medicaidiin. Kentuckylaisten terveydenhuollon saatavuus vaikeutuu. Tiedämme jo, että menetämme palveluita, maaseutualueen sairaaloita tulee menemään kiinni.
– Meihin tämä iskee kovemmin kuin mihinkään muuhun osavaltioon.
Asian ytimessä.doc: Tappava lääke löytyy nyt MTV Katsomosta.
