Onko kodissasi epämääräisiä röykkiöitä? Säilötkö tyhjiä pahvilaatikoita? Pullistelevatko kaappisi narunpätkistä ja muovipusseista? Täyttyykö eteisesi ympäri vuoden sekä varvassandaaleista että goretexeistä? Suomalaiset ovat alkaneet palkata ammattijärjestäjiä tavaraähkyn poistamiseksi. Kodin roinaan havahdutaan usein eläkkeellä. Jotkut raivaavat paikat helpottaakseen perikunnan työtä.
– Jokaisen kannattaisi miettiä, kuinka monta kauhaa ja kattilaa ihminen oikein tarvitsee. Varsinkin iäkkäät ovat tottuneita säilyttämään kaikenlaiset narunpätkät ja viilipurkit. Kunnon hamstraajien kotona saattaa olla vain yksi kapea polku, jota pitkin mahdutaan kävelemään huoneesta toiseen, Tuula Lahtinen sanoo.
Lahtinen on Suomen ensimmäinen ammattijärjestäjä. Hän aloitti työnsä kuusi vuotta sitten ja oli mukana perustamassa Suomen ammattijärjestäjät ry:tä. Nykyään ammattia harjoittaa Suomessa päätoimisesti joitain kymmeniä ihmisiä.
– Ammattijärjestäjä menee ihmisen kotiin ja auttaa pääsemään eroon turhista tavaroista. Rikkinäiset korjataan, muut kierrätetään, viedään roskiin, myydään tai lahjoitetaan. Kotiin jää vain tarpeellisia ja käyttökelpoisia tavaroita, jotka lisäksi ryhmitellään loogisesti omiin paikkoihinsa, jotta ne löytyvät helposti ilman etsimistä.
– Asiakkaita on lapsiperheistä eläkeläisiin. Kotitalousvähennyksen pieneneminen 60 prosentista 45 prosenttiin vaikutti hieman palvelun suosioon, mutta entiselle tasolle palaudutaan pikkuhiljaa.
"Kuolinpesän perkaaminen lahja perillisille"
Tavaramäärään omassa kodissa usein totutaan.
– Sille tullaan ikään kuin sokeiksi. Joku röykkiö voi maata jossakin vaikka kuinka kauan, kunnes tulee herätys, että se pitää saada pois, Lahtinen sanoo.
Yleensä näin käy esimerkiksi eläkkeelle jäädessä.
– Kun kotona vietetään enemmän aikaa, asiaan aletaan kiinnittää huomiota. Kotoa pois muuttaneet lapset ovat ottaneet parhaat päältä ja jättäneet loput lapsuudenkotiin.
– Ammattijärjestäjän kohteena voi olla myös vaikka vain yksi ruokakaappi, josta pitää poistaa vanhentuneet tuotteet tai pyyhkiä hyllyt. Moni vanhempi ihminen on ehkä tottunut tekemään tällaisen kevätraivauksen itse, muttei enää jaksa tai pysty.
Ammattijärjestäjään turvaudutaan myös, kun halutaan helpottaa tulevaisuudessa perikunnan työtä.
– Kuolinpesän etukäteen perkaaminen on oikeastaan paras mahdollinen lahja perillisille. Muuten jäljelle jäävillä on edessään aivan valtava urakka. Jos perikunnan osakkaat asuvat ympäri Suomea, tavaroiden ja papereiden läpikäyminen voi jäädä vain yhden henkilön kontolle.
VHS-kasetteja ilman nauhuria
Turhia ovat tavarat, joita ei käytetä tai joita on liikaa suhteessa tilaan.
– Usein vaikka kahvinkeittimen tai digiboksin oston jälkeen aletaan säilyttää sitä tyhjää pahvilaatikkoa. Tai kaappi on pullollaan astioita, vaikka aina käytetään samaa kahvikuppia ja muutamaa lautasta. Kirjoja, servettejä ja kynttilöitä tuppaa niin ikään kertymään. VHS-kasetit vievät myös aivan älyttömästi tilaa, vaikkei niille sopivaa nauhuria enää edes omistettaisi.
– Aina, kun ostaa jotain uutta, pitäisi miettiä: tarvitsenko tätä todella, ja missä sen paikka on? Jos ostaa samantyyppisen vaatteen kuin kaapissa jo on, vanhasta pitää samalla hankkiutua eroon.
Vain tarvittavia tavaroita säilytetään esillä.
– Kaikkia kenkiä ei varmasti käytetä yhdellä kertaa, eikä kesävaatteiden kuulu roikkua talvella eteisessä, Lahtinen sanoo.
Täytä kaappi vain 75-prosenttisesti
Joistakin paikoista kodeissa tulee tyypillisesti "jätenurkkauksia".
– Vaikka esimerkiksi omakotitalossa olisi muuten siistin ja fiksun näköistä, niin yleensä sieltä löytyy yksi romuhuone, johon säilötään tavaroita. Vaatehuoneisiin ja varastokoppeihinkin tungetaan kaikenlaista. Jos saunaa ei käytetä, sinne saatetaan varastoida sekalaisia tavaroita sisältäviä pahvilaatikkoja, Lahtinen sanoo.
Alakaapit ovat niin ikään petollisia.
– Niistä on helppoa vain avata ovet ja survaista vaikka muovipussi sisään. Kun ammattijärjestäjä riisuu tällaiset paikat turhista tavaroista, niin ei sinne paljon esineitä jää.
– Kaappeja ei alun perinkään saisi täyttää kuin korkeintaan 75-prosenttisesti, sillä muuten niitä ei pysty käyttämään kunnolla, Lahtinen huomauttaa.
"Miksi säilytän mummovainaan vanhaa maljakkoa?"
Turhan tavaran kerääntyminen tekee elämästä hankalampaa. Jotakin löytääkseen pitää aina penkoa ja etsiä. Likaa ja pölyäkin kerääntyy.
– Raivaamisessa vaikeinta on aloittaminen. Ihmiset tuijottavat valtavaa kokonaisuutta ja epäilevät jaksamistaan ja onnistumistaan. Kannattaa edetä yksi hylly ja yksi laatikko kerrallaan! Ammattijärjestäjän avulla innostuu usein itsekin. Eräs asiakkaani raivasi käyntini jälkeen eteisen kaappeja suunnilleen koko seuraavan yön.
Riskinä omin päin työhön ryhtymisessä on vanhoihin valokuviin ja papereihin jumittuminen.
– Koska ammattijärjestäjä ei katso niitä samalla tavalla, hän pystyy etenemään nopeammin. Mitään ei hävitetä ilman asiakkaan lupaa, mutta voin huumorin avulla rohkaista päästämään irti. Saatan esimerkiksi kysyä, lähtisitkö tuossa vaatteessa Tampereen Hämeenkadulle?
– Usein raivatessa on hauskaa ja nauretaan kovasti. Monet ovat helpottuneita ja mielissään, että asiat sanotaan suoraan. Sukulaiset ja tuttavat helposti vain myötäilevät.
Välillä Lahtinen haastaa ihmisiä ajattelemaan myös lainaamalla heille alan kirjallisuutta.
– Vähitellen alitajunta alkaa tehdä töitä: tosiaan, miksi minä säilytän jonkun mummovainaan vanhaa maljakkoa? Paikkojen siivoaminen puhdistaa ja antaa energiaa. Kukaan asiakkaistani ei ole jälkikäteen katunut tavaroista luopumista.
Jos pitää miettiä, tuskin kannattaa säilyttää
Jos Lahtinen tekee raivausta yhdessä asiakkaan kanssa, hän varaa siihen kerrallaan enintään neljä tuntia.
– Siinäkin ajassa ihminen alkaa jo väsyä, sillä hän joutuu koko ajan miettimään, mitä tarvitaan ja säilytetään. Tosin jos jonkin esineen säilyttämistä pitää harkita eikä myöntävä vastaus tule välittömästi, niin harvoin se on pitämisen arvoinen.
Monet ottavat mielellään järjestelyistä ennen–jälkeen-otoksia.
– Kauhean rytöläjän kuva voidaan laittaa seinälle muistutukseksi, ettei tilanne palautuisi entisenlaiseksi. Maailman laki kun tuntuu olevan, että tyhjä tila täyttyy.
Lahtisellakin on vakioasiakkaita, joiden luokse mennessä paikat näyttävät samanlaisilta kuin ennen edellistä raivausta.
– Niinhän siinä käy, jos tavat ja elämäntyyli eivät muutu. Silti kaikki, mitä kodista saadaan ulos, on aina voittoa. Itse kukin voisi katsella huusholliaan siihen malliin, että tuo tavarahan on ollut tuossa useamman vuoden – mutta onko sitä käytetty ollenkaan?
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Tuula Lahtinen, Colourbox.com, Lehtikuva
"Ihan käsittämätöntä sikailua!" Pääkaupunkiseudulla roskataan röyhkeästi
Aika päivittää koti? Trendikäs pelaa väreillä, valoilla ja pinnoilla
Kuulostaako sinun kodiltasi? Tämä on pielessä suomalaisten sisustuksessa
Piristä kotia jopa ilmaiseksi – Poimi sisustussuunnittelijan neuvot