Hallitusneuvotteluja käytiin jo kuudetta päivää – Rinne: ”Rautatie- ja muut väyläinvestoinnit ovat pullonkauloja talouskasvulle”

Hallitusneuvotteluissa vauhdittuu nyt talouslinjausten sorvaus. Talousraami oli keskiviikkona puolueiden puheenjohtajien pöydällä. Hallitusneuvotteluja käydään nyt kuudetta päivää. Myös sunnuntai on varattu neuvottelupäiväksi.

Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne (sd.) sanoi puheenjohtajien kokouksen jälkeen, että kokouksessa käytiin läpi tämänhetkistä kehystilannetta talouden raameista.

– Sitä pohjaa nyt rakennetaan neuvottelupöydässä ja sen jälkeen, kun meillä on periaatteet sovittu, niin taloustyöryhmä käy ne läpi. Siitä ne sitten lähtevät liikkeelle ilmiöpöytiin myös. Minä en käy nyt näitä yksityiskohtia ollenkaan läpi, Rinne sanoi.

Rautatieinvestointeja helpottamaan synkkenevää taloutta

Tummat pilvet maailmantaloudessa luovat kysymysmerkkejä Suomenkin talouden näkymiin. Samaan aikaan hallitusneuvotteluissa olevilla puolueilla on erilaisia miljardiluokkaan nousevia menonlisäyspaineita.

Työllisyyden hilaaminen ylöspäin on kestovastaus, mutta menolisäyksiä voidaan rahoittaa myös säästöillä muualta, joidenkin verojen kiristyksillä tai lisävelkaantumisella. Talouslinjan sorvauksessa riittää karikkojakin, kun puolueiden näkemyksiä sovitetaan yhteen.

Yksi paljon kiinnostusta herättävä teema ovat väyläinvestoinnit. Keskiviikkona Rinne sanoi tie- ja ratahankkeista, että nähtäväksi jää, mitä saadaan kasaan.

–  Kyllä meillä tarvitaan tie- ja väyläinvestointeja laajassa mittakaavassa sen takia, että monet arviot tällä hetkellä kertovat, että rautatie- ja muut väyläinvestoinnit ovat sellaisia, jotka ovat pullonkauloja talouskasvulle, Rinne sanoi.

Kiky-sopimuksen maksumuutokset kiristämässä veroruuvia

Hallitusneuvottelujen verolinjauksia pähkäiltäessä esiin pulpahtavat edelleen myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset.

Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan kilpailukykysopimukseen liittyvät palkansaajamaksujen muutokset ovat kiristämässä palkkaverotusta selvästi ensi vuonna.

Veronmaksajien keskusliiton pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan muutokset tarkoittaisivat ilman muita toimia keskituloisen palkansaajan verotuksen kiristymistä noin 240 eurolla vuodessa.

Veronmaksajien keskusliiton mielestä nyt neuvoteltavasta hallitusohjelmassa pitäisi tehdä selkeät kirjaukset palkkaverotuksen kiristämisen estämiseksi.

Laskelmaan sisältyy kaksi isoa muttaa. Auki on, mitä verolinjauksia tehdään nyt hallitusneuvotteluissa ja syksyn budjettiriihessä, mikä porukka siellä sitten onkaan. Lisäksi työllisyyskehitys on ollut vahvaa ja työttömyysvakuutusmaksu voi hyvin laskea. Työllisyysrahaston esittämän arvion mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua voitaisiin alentaa 0–0,3 prosenttiyksikköä.

–  0,3 prosenttiyksikön alennus työttömyysvakuutusmaksuun pienentäisi maksumuutosten kokonaisvaikutuksen keskituloiselle palkansaajalle 240 eurosta noin 160 euroon, Kirkko-Jaakkola sanoi.

 

Lue myös:

    Uusimmat