Hallitus sai suunnitelmansa valmiiksi – Suomi käyttää rahaa maanpuolustukseen, mutta 370 miljoonan euron leikkaukset toteutetaan

5:18
Video: Valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoo, mistä kaikesta kehysriihessä päätettiin

Kehysriihi saatiin päätökseksi jo ensimmäisenä päivänä. Maanpuolustukseen satsataan, 370 miljoonan euron leikkaukset kohdistetaan etenkin uusiin liikennehankkeisiin ja kehitysyhteistyöhön.

Hallitus sai kehysriihensä päätökseen jo tiistain aikana. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026 on valmis.

Hallitus lisää rahankäyttöä huomattavasti. Suunnitelman mukaan Suomen valtion budjetti on sekä vuonna 2023 että vuonna 2024 yhteensä 7,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Ukrainan sota näkyy suunnitelmassa poikkeuslausekkeena. Sodan takia Suomen on satsattava maanpuolustukseen sekä raja- ja kyberturvallisuuteen, ja tämä rahoitetaan menokehyksien ulkopuolelta. Samoin käy Ukrainasta tulevien pakolaiden auttamiseen kuluville rahoille.

Poikkeuslausekkeen myötä hallitus ylittää itse itselleen määrittämät menokehyksensä vuotuisesti noin kahdella miljardilla eurolla.

Velkaa on siis otettava tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa runsaasti.

– Syksyllä puhuimme talouden poutasäästä, ja sille oli hyvät perusteet huimina kasvunäkyminä, mutta koronasateen jälkeen poudasta ei tullutkaan pysyvää, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi.

– Voidaan nyt jo sanoa, että koronan vaikutukset talouteen olivat verraten tilapäisiä. Sen sijaan sodan vaikutus, se lienee vaikutuksiltaan pysyviä, Saarikko totesi.

Suomi tulee hankkimaan ohjuksia, ilmatorjunta-aseita ja lentokoneita

Puolustusvoimille annetaan huomattavasti lisää määrärahoja seuraavana neljänä vuonna.

Puolustusvoimien toimintaan kuluvaa rahasummaa tehdään vuotuinen noin 130–200 miljoonan euron korotus, ja puolustusmateriaalihankintoja lisätään 1,5 miljardilla eurolla.

Tiedotteen mukaan materiaalirahat käytetään muun muassa "panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan".

– Esitys on puolustusvoimien ja puolustusministeriön laatima, ja hallitus hyväksyi sen sellaisenaan, Saarikko kuvaili.

Rajavartiolaitos saa hankkia kaksi uutta valvontalentokonetta. Rahaa tähän varataan 163 miljoonaa euroa.

Ukrainan sodasta johtuviin maahanmuuton lisämenoihin varataan 780 miljoonaa euroa. 

Eniten leikkauksia liikenne- ja viestintäministeriön alaan

Jo viime vuonna päätetyt 370 miljoonan euron leikkaukset toteutetaan. Leikkaukset jaotellaan kuitenkin hieman toisin kuin viime vuonna päätettiin.

Suurin osa leikkauksista kohdistuu liikenne- ja viestintäministeriön alaan, etenkin uusiin liikennehankkeisiin.

– Toinen iso kokonaisuus on ulkoministeriön alainen kehitysyhteistyö ja kolmas maa- ja metsätalousministeriö, jossa ratkaisuja ei kohdisteta suoraan ruoantuottajien tukiin.

Säästöjä pyritään saamaan aikaan myös valtionhallinnon etätöiden kautta. Toimitiloja tarvitaan jatkossa yhä vähemmän.

Säästöjen tarkempaa kohdistamista arvioidaan syksyn budjettiriihessä.

Hallituksen tavoite on, ettei teiden kunnossapitoon tarvitsisi tehdä leikkauksia.

Tieteen rahoitukseen ei kohdisteta leikkauksia, eikä myöskään turvallisuudesta tingitä leikkauksilla.

– Puolustusministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille alunperin suunnitellut leikkaukset toteutetaan kehystasoa alentamalla, Saarikko kertoi.

Sosiaaliturvan indeksikorotukset jo vuoden aikana

Energian ja ruoan hintojen nousu on kurittanut viime kuukausina tavallisten suomalaisten taloutta rankalla kädellä.

Jotta sosiaalituet eivät jäisi riittämättömiksi hintojen kohotessa, tukiin tehdään indeksikorotukset poikkeuksellisesti jo tämän vuoden aikana, viimeistään 1. elokuuta. 

Esimerkiksi kansan- ja takuueläkkeet, työttömyysturvaedut, vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat, perustoimeentulotuet sekä opintorahat tulevat siis viimeistään kesällä kohoamaan hieman.

Ammattiopetuksen rahoitusta vahvistetaan pysyvästi 50 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa jo kolme vuotta sitten päätetty "kertaluontoinen tulevaisuusinvestointi" opettajien palkkaamisesta jää siis osin pysyväksi.

Valtion tiede- ja kehitysrahoja korotetaan 350 miljoonalla eurolla. Lisäksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannustetaan kehitystöihin verokannustimella, joka on kokonaissummaltaan noin 100 miljoonaa euroa.

Kehysriihelle oli varattu kaksi päivää, mutta valmista tuli jo hyvissä ajoin ensimmäisen päivän aikana. Viime vuonna riihi venyi yhdeksänpäiväiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja