Hallituksen kehysriihiratkaisut ovat kärjistetysti sanottuna vastuutonta velanottoa tai tasapainoista ihmisten auttamista. Näkökulma riippuu asiantuntijasta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että menoleikkausten tekeminen on vaikeata, mutta niitä pitäisi nousukaudella pystyä tekemään.
– Tiedämme historiasta viime hallituskaudelta, kuinka vaikeata julkisia menoja on leikata. Nyt ollaan tekemässä pysyviä menolisäyksiä, vaikka menoja olisi pakko leikata. Akuutti velkakriisi ei meitä uhkaa, mutta nyt tehdään 2020-luvun loppupuolen elämä vaikeaksi, Kangasharju sanoo.
Kangasharju muistuttaa siitä, että esimerkiksi korkojen nousu vaikeuttaa valtion taloudenpitoa, jos lainojen korot nousevat.
– Korot nousevat todennäköisesti 2020-luvun loppupuolella ja myös ikääntyminen vaikuttaa silloin voimakkaammin. Sopeuttaminen pitäisi aloittaa nopeasti, Kangasharju pohtii.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää kehysriihen ratkaisuja puolestaan tasapainoisina.
– Ihan tasapainoisen näköinen kokonaisuus näytti olevan. Kehykset ylittyvät, mutta siinä on huomioitu poikkeukselliset olosuhteet. Ja siellä on myös julkista taloutta vahvistavaa toimenpidettä, Kaukoranta sanoo.
Valtiovarainministeriö arvioi kehysriihen työllisyysvaikutusten jäävän 11 000 työlliseen ja 150 miljoonan euron hyötyyn julkiselle taloudelle. Hallituksen linjauksissa luvut ovat noin nelinkertaiset.