Hallitus on joko vastuuton velanottaja tai tasapainoinen auttaja, arvioivat asiantuntijat – valtava ero työllisyyslaskelmissa ihmetyttää

Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että menoleikkausten tekeminen on vaikeata, mutta niitä pitäisi nousukaudella pystyä tekemään.

– Tiedämme historiasta viime hallituskaudelta, kuinka vaikeata julkisia menoja on leikata. Nyt ollaan tekemässä pysyviä menolisäyksiä, vaikka menoja olisi pakko leikata. Akuutti velkakriisi ei meitä uhkaa, mutta nyt tehdään 2020-luvun loppupuolen elämä vaikeaksi, Kangasharju sanoo.

Kangasharju muistuttaa siitä, että esimerkiksi korkojen nousu vaikeuttaa valtion taloudenpitoa, jos lainojen korot nousevat.

– Korot nousevat todennäköisesti 2020-luvun loppupuolella ja myös ikääntyminen vaikuttaa silloin voimakkaammin. Sopeuttaminen pitäisi aloittaa nopeasti, Kangasharju pohtii.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää kehysriihen ratkaisuja puolestaan tasapainoisina.

– Ihan tasapainoisen näköinen kokonaisuus näytti olevan. Kehykset ylittyvät, mutta siinä on huomioitu poikkeukselliset olosuhteet. Ja siellä on myös julkista taloutta vahvistavaa toimenpidettä, Kaukoranta sanoo.

Valtiovarainministeriö arvioi kehysriihen työllisyysvaikutusten jäävän 11 000 työlliseen ja 150 miljoonan euron hyötyyn julkiselle taloudelle. Hallituksen linjauksissa luvut ovat noin nelinkertaiset.

Hallituksen työllisyystoimiin kuuluu esimerkiksi työperäisen maahanmuuton helpottaminen, osatyökykyisten tukeminen, aikuiskoulutuksen parantaminen ja te-palveluiden siirto kuntien vastuulle.

Työllisyyskeinoista eri arvioita

Työllisyyskeinot jakavat myös asiantuntijoiden mietteitä.

– Arviot ovat valtiovarainministeriöllä sekä muilla ministeriöillä sen suuntaiset, että merkittäviä hyötyjä tulee. On keinoja, jotka auttavat ihmisiä töihin. Ei ole keppilinjaa, joka pakottaisi, Kaukoranta sanoo.

Etlan Kangasharju on epäileväinen työllisyystoimien suhteen.

– Todella monia politiikkatoimia jätetään selvitysten ja seuraavan hallituksen varaan. Esimerkiksi maahanmuuton lisäämiselle on asetettu 10 000 työllisen tavoite, mutta keinot siihen jäävät kertomatta. Aikuiskoulutuksen lisääminen on puolestaan kallista, Kangasharju kertoo.

Uusia työllisyystoimia pitäisi syksyllä luoda 110 miljoonan euron edestä, mikä voi palauttaa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksen keskusteluun.

– Iso kysymys on päätös uusista työllisyystoimista 110 miljoonalla. On riski, että löytyy uusia työttömyysturvan heikennyksiä, Kaukoranta miettii.

Syksyllä on tarkoitus linjata myös 100-150 miljoonan euron veronkorotuksista. Tulevat veronkorotukset kohdistuvat osittain ainakin hallitusohjelman perusteella tupakointiin ja muutoksia mietitään myös osinkojen verotukseen.

Lue myös: Maria Ohisalon kolumni: Meidän on aika muuttaa politiikan pelisääntöjä