Turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta työntekoon saatetaan helpottaa kokeiluluonteisesti. Hallitus suunnittelee kokeilua, jossa työnteko sallittaisiin jo ensimmäisen kolmen kuukauden aikana hakemuksen jättämisestä.
– Tästä keskustellaan nyt poliittisella tasolla paljon. Turvapaikanhakijoille haluttaisiin tuoda jo alkuvaiheeseen aktiivista toimintaa. Passiivista olemista vastaanottokeskuksissa halutaan välttää, sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) erityisavustaja Sakari Puisto.
Tällä hetkellä työnteko on mahdollista kolmen kuukauden jälkeen, jos hakijalla on henkilöllisyyspaperit. Ellei papereita ole, työnteko-oikeutta on odotettava puoli vuotta.
Puiston mukaan kokeilulle löytyy hallituksesta vahvaa tukea. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi keskiviikkona, että sopiva karenssiaika työnteko-oikeuteen voisi olla yksi kuukausi.
Kokeilun yksityiskohdat ovat vielä auki. Toinen vaihtoehto olisi laskea heti pysyvästi nykyisiä karenssiaikoja.
Turvapaikanhakijat ovat työllistyneet Suomessa esimerkiksi siivoojiksi tai varasto- ja ravintola-alan töihin.
EU-maiden käytännöt vaihtelevat
Turvapaikanhakijoiden työllistyminen on nousemassa EU:ssa yhä vahvemmin agendalle, sillä huomiota pyritään siirtämään jo akuutista kriisinhoidosta seuraavaan vaiheeseen eli muun muassa tulijoiden kotouttamiseen.
Työnteko-oikeudessa on merkittäviä eroja EU-maiden välillä. Käytännöt vaikuttavat siihen, mitkä maat houkuttelevat eniten tulijoita. Karenssiajat johtuvat siitä, että monet maat pitävät välitöntä työnteko-oikeutta vetotekijänä, joka houkuttelee maihin yhä enemmän perusteettomia turvapaikkahakemuksia.