Turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta työntekoon saatetaan helpottaa kokeiluluonteisesti. Hallitus suunnittelee kokeilua, jossa työnteko sallittaisiin jo ensimmäisen kolmen kuukauden aikana hakemuksen jättämisestä.
– Tästä keskustellaan nyt poliittisella tasolla paljon. Turvapaikanhakijoille haluttaisiin tuoda jo alkuvaiheeseen aktiivista toimintaa. Passiivista olemista vastaanottokeskuksissa halutaan välttää, sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) erityisavustaja Sakari Puisto.
Tällä hetkellä työnteko on mahdollista kolmen kuukauden jälkeen, jos hakijalla on henkilöllisyyspaperit. Ellei papereita ole, työnteko-oikeutta on odotettava puoli vuotta.
Puiston mukaan kokeilulle löytyy hallituksesta vahvaa tukea. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi keskiviikkona, että sopiva karenssiaika työnteko-oikeuteen voisi olla yksi kuukausi.
Kokeilun yksityiskohdat ovat vielä auki. Toinen vaihtoehto olisi laskea heti pysyvästi nykyisiä karenssiaikoja.
Turvapaikanhakijat ovat työllistyneet Suomessa esimerkiksi siivoojiksi tai varasto- ja ravintola-alan töihin.
EU-maiden käytännöt vaihtelevat
Turvapaikanhakijoiden työllistyminen on nousemassa EU:ssa yhä vahvemmin agendalle, sillä huomiota pyritään siirtämään jo akuutista kriisinhoidosta seuraavaan vaiheeseen eli muun muassa tulijoiden kotouttamiseen.
Työnteko-oikeudessa on merkittäviä eroja EU-maiden välillä. Käytännöt vaikuttavat siihen, mitkä maat houkuttelevat eniten tulijoita. Karenssiajat johtuvat siitä, että monet maat pitävät välitöntä työnteko-oikeutta vetotekijänä, joka houkuttelee maihin yhä enemmän perusteettomia turvapaikkahakemuksia.
Ruotsissa säännöt ovat joustavammat kuin useimmissa muissa maissa. Turvapaikanhakija voi työskennellä maassa ensimmäisestä päivästä lähtien, jos hän pystyy todistamaan henkilöllisyytensä tai auttamaan sen selvittämisessä.
Saksassa työoikeuden voi saada kolmen kuukauden jälkeen. Saksa on löysännyt sääntöjä vastikään: vielä viime vuonna töitä ei saanut tehdä ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Nopea työllistyminen on usein käytännössä vaikeaa muun muassa kieliongelmien ja käsittelyruuhkien takia. Hakijamäärien kasvaessa turvapaikanhakijat joutuvat monissa maissa odottamaan esimerkiksi päätöstä siitä, mihin kuntaan heidät lopulta sijoitetaan.