Suomen Pankki: Myös velkakatto tarvitaan. Liiallisella velkaantumisella voi olla laajoja ja vakavia seurauksia.
Hallitus on antanut esityksen, jolla estetään yli 30 vuoden asuntolainat. Lisäksi kiristetään taloyhtiölainojen ehtoja.
Hallituksen tavoitteena on lakimuutoksin puuttua keskipitkän aikavälin riskiin, joka tulee kotitalouksien velkaantumisen pitkäaikaisesta kasvusta. Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuussa.
Taloyhtiö saisi uudisrakentamisessa lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika rajoitettaisiin 30 vuoteen, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.
Suomen Pankki pitää toimia riittämättöminä.
– Nyt korkojen odotetaan nousevan, inflaatio on voimakasta ja lisäksi talouden ja rahoitusjärjestelmän näkymät ovat hyvin epävarmoja. Tässä mielessä kotitalouksien liiallisella velkaantumisella voisi olla vakavia seurauksia välillisesti kotitalouksien kulutusmahdollisuuksiin ja -halukkuuteen ja edelleen Suomen kokonaistalouteen, sanoo johtava neuvonantaja Jukka Topi Suomen Pankista.
Korkotason nousu on alkanut, ja nousu näyttäisi jatkuvan seuraavat vuodet. Finanssivalvonta on jo antanut pankeille suosituksen arvioida asuntolainoja otettaessa kotitalouksien maksukykyä nykyistä korkeammilla koroilla.
– Tässä vaiheessa epävarmuus on hyvin suurta. Vaikutus eri kotitalouksiin on hyvin erilaista, ja velkaantuneimmat kotitaloudet ovat herkimpiä korkojen nousulle, Topi sanoo.
Ministeriön työryhmä ehdotti velkakattoa aiemmin
Suomen Pankki on jo pitkään pitänyt esillä, että asuntolainojen pituusrajoituksen lisäksi lainoihin pitäisi laatia velkakatto tai muu vastaava, tuloihin sidottu enimmäisvelkarajoitus.
Velkakaton tyyppisissä työkaluissa on Topin mukaan se hyvä puoli, että niillä voidaan hillitä ylilyöntejä myös muissa kuin asuntoa varten otettavissa lainoissa.
Myös valtiovarainministeriön (VM) työryhmä ehdotti vuonna 2019 niin sanottua velkakattoa. Kotitalouksien kaikkien luottojen määrän enimmäismäärä sidottaisiin kotitalouden vuosituloihin. Kaikkien luottojen määrä olisi VM:n ehdotuksen mukaan saanut olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa.
Kotitalouksien velkaantuminen on työryhmän ehdotuksen antamisen jälkeen edelleen kasvanut. Jotta nykyinen luotonanto olisi mahdollista, velkakaton pitäisi Suomen Pankin arvioiden mukaan sallia kotitalouksille yli viisinkertaiset luotot verrattuna vuotuisiin bruttotuloihin. Velkakaton tarkoitus kun ei ole pyrkiä suoraan puuttumaan lainanmyöntökäytäntöihin.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) linjasi kuitenkin jo viime kesänä, että velkakattoa ei tule. Ministeriössä valmisteltiin siten lakiesitystä tämän linjauksen mukaisesti.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että velkakaton vaikutusten arviointiin ennalta liittyy tiettyä epävarmuutta. Arvioiden mukaan velkakatolla olisi ollut myös todennäköisiä ei-toivottuja vaikutuksia. Pääasialliset huolenaiheet liittyivät rajoitteen kaavamaisuuteen, joka olisi saattanut aiheuttaa ennakoimattomia seurauksia.
Takaisinmaksuajat ovat pidentyneet
Ehdotus asuntolainan takaisinmaksuajan rajoittamisesta 30 vuoteen saa Suomen Pankilta kiitosta. Topin mukaan takaisinmaksuajat ovat pidentyneet viime vuosina merkittävästi, ja arviolta noin kymmenesosassa lainoista on vähintään 30 vuoden takaisinmaksuaika.
– Pitkät asuntolainat ovat tyypillisesti olleet suurempia kuin muut asuntolainat, ja sitä kautta pitkät asuntolainat lisäävät velkaantumista ja mahdollistavat suuremman lainanottamisen ja kannustavat suuremman lainan ottamiseen, hän sanoo.
Takaisinmaksuajaltaan yli 30 vuotta pitkiä lainoja myönnetään eniten Uudellamaalla.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantuneisuuden itsepintainen kasvu heikentää talouden kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Kriisi- tai häiriötilanne saattaa tulla äkistikin eteen.
Suhteessa moniin muihin maihin kotitalouksien velkaantuneisuus on kuitenkin Suomessa vielä Topin mukaan kohtuullisella tasolla.