Kuinka suuret työllisyysvaikutukset hallituksen tällä viikolla tekemillä työllisyyspäätöksillä on? Hallitus on puhunut enimmillään 36 000 työllisen vaikutuksesta, mutta arvostelijat sanovat luvun olevan lähempänä kymmentä tuhatta.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan hallituksen alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan todellisuudessa kaukana.
– Keskeisimmät työllisyystoimet hallituksen mukaan ovat toinen versio aktiivimallista ja varhaiskasvatusmaksujen alennus. Näiden kahden toimenpiteen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 10 000–15 000 työllistä, Kotamäki sanoo tiedotteessa.
Kotamäki ihmettelee samalla sitä, miksei hallitus ole arvioinut perhevapaauudistuksen ja esimerkiksi toimeentulotuen korotusta työllisyysvaikutuksiin. Kotamäen mukaan nämä toimenpiteet heikentävät työllisyyttä.
– Samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti, kun mitä hallitus on nyt julkistetuissa laskelmissa käyttänyt, näiden negatiivinen työllisyysvaikutus olisi arviolta 8 000 työllistä, tiedotteessa todetaan.
Keskuskauppakamari haluaisi lisäksi lisätä arvioihin aktiivimallin ensimmäisen osan perumisen, jonka Antti Rinteen (sd.) hallitus teki yhtenä ensimmäisistä töistään.
–Jo poistetulle aktiivimallille hallitus ei ilmeisesti laske negatiivista työllisyysvaikutusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virkamiehet valtiovarainministeriössä laskivat 5 000–12 000 työllisyysvaikutuksen Sipilän hallituksen aktiivimallille, Kotamäki sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto on samoilla linjoilla.
– Hallitus ei ole vielä lähelläkään kertomaansa 31 000 – 36 000 lisätyöllisen tavoitetta. Oikeampi luku on hädin tuskin yli 10 000. Ja sekin olettaen, että 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostoon toimeksianto tai siihen liittyvä giljotiini realisoituu täysimääräisesti, kirjoittavat EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari sekä ekonomisti Simo Pinomaa EK:n blogissa.
EK:n kaksikko arvostelee lisäksi sitä, että hallituksen toimet jäisivät kauaksi julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteesta.