Hallituksen taloudenpidolle kritiikkiä asiantuntijaryhmältä: "Mistä se johtuu, että on tarve ylittää menokehykset?

1:54
Talousasiantuntijat ovat huolissaan siitä, että julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat

Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi hallituksen aikeita ylittää menokehys ensi vuonna puolella miljardilla eurolla. 

Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin mukaan talouden elpyminen koronakriisistä on ollut odotettua nopeampaa.

Talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia, ja ensi vuonna Suomen ja Euroopan talous on palaamassa vuonna 2019 ennustetulle uralle.

Taustalla ovat osin hallituksen elvytyspolitiikka ja tukitoimet, jotka ovat vauhdittaneet elpymistä.

– Vaikka talouden elpyminen olikin odotettua nopeampaa, vuoden 2021 löysähköä finanssipolitiikan viritystä voidaan silti pitää tarkoituksenmukaisena, raportissa todetaan.

Tänä vuonna alijäämän ennustetaan olevan noin 6,5 miljardia euroa, eli julkiset menot ovat tuloja suuremmat.

Tähän mennessä hallituksen elvyttävä talouspoliitikka ja velkaantuminen ovat arviointineuvoston mukaan olleet perusteltuja koronan vuoksi heikentyneiden talousnäkymien vuoksi.

Kysynnän elpymisen myötä esimerkiksi työllisyys nousi viime vuoden lopulla yli 73 prosenttiin.

Arviointineuvosto vaatii kuitenkin hallitukselta pikaisia suunnitelmia siitä, miten tulevina vuosina julkiset menot ja tulot saadaan tasapainoon.

– Suomen julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä kuten ennen kriisiäkin, mutta julkisen velan taso on nyt kohonnut. Julkista taloutta tulisi täten alkaa asteittain sopeuttaa. Sopeuttamisen ei tarvitse olla välitöntä, mutta sen pitäisi olla hallituksen suunnitelmia nopeampaa.

Tasapainottamista tarvitaan jo ensi vuonna

Arviointineuvoston puheenjohtajan Jouko Vilmusen mukaan hallituksen tulisi alkaa tasapainottaa julkisia menoja ja tuloa jo ensi vuodesta alkaen.

– Meillä on ilmastonmuutos, siirtyminen vihreään teknologiaan, ikääntymisestä johtuvat menot ja sen päälle vielä sote-uudistus. Miten nämä hoidetaan? Tässä on niin isosta sopasta kyse, että kenelläkään ei ole oikein käsitystä, miten tämä hoidetaan tavalla, joka ei ihan hirveästi rasita yksittäisiä kansalaisia, Vilmunen toteaa MTV Uutisille.

Sopeuttaminen tarkoittaisi Vilmusen mukaan joko menojen karsimista tai verojen korotusta.

Arviointineuvosto on jo aiemmin ehdottanut, että suunnitelma talouden tasapainottamiseksi voitaisiin toteuttaa parlamentaarisesti, jolloin päätökset toimisivat ankkurina paitsi nykyisille myös tuleville hallituksille.

Menokehysten ylittäminen ihmetettää

Vilmunen ihmetelee hallituksen päätöstä ylittää menokehys ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla.

– Pandemian hoito toki ymmärretään, ja se hoidettiin itse asiassa hyvin. Mutta jatkossa, mistä se johtuu. että on tarve ylittää menokehykset? Tätä ei ole hallitus perustellut riittävän hyvin. 

Raportin mukaan hallituksen päätös korottaa menokehystä kesken kauttaan heikentää "aiemmin hyvin toimineen kehysmenettelyn uskottavuutta toimia julkisen talouden ankkurina ja menokehityksen hillitsijänä."

– Sen sijaan hallitus olisi voinut pyrkiä luomaan finanssipoliittista liikkumavaraa uusille menotarpeille myös leikkaamalla joitakin muita valtion menoja, raportissa todetaan.

Menokehysten tarkoituksena on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää.

Menokehys tarkoittaa valtion budjetin menojen kattoa, josta hallitus päättää vaalikauden alussa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on vuonna 2014 perustettu hallituksen nimittämä työryhmä, jonka tehtävä on tuottaa riippumatonta tietoa talouden tilasta sekä arvioida hallituksen talouspolitiikan onnistumista. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja