Asiantuntijat kertovat Huomenta Suomessa, mitä Venäjän hybridihäirintä käytännössä voi tarkoittaa.
EU julkaisi alkuviikosta lausunnon, jonka mukaan Venäjä on kohdistanut pitkäkestoisen kyberhyökkäysten ja -vaikuttamisen kampanjan Suomeen ja ainakin kahdeksaan muuhun EU-maahan.
EU:n mukaan venäläiset ovat soluttautuneet verkon välityksellä eri maiden hallintoihin ja sabotoineet muun muassa voimalaitosten toimintaa.
Myös Suomessa Supo antoi varoituksen Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n kyberhyökkäyksestä heikosti suojattuihin reitittimiin.
Kyberturvallisuuden dosentti, kansanedustaja, Jarno Limnell (kok.) kertoo Huomenta Suomessa, että nyt puhutaan suoraan tekijästä toisin kuin aiemmin.
– Uutta tämän viikon avauksessa, joka tuli sotatiedusteluilta, poliisilta, ja myös muilta länsimaalaisilta tiedusteluviranomaisilta oli se, että siinä nimenomaan osoitettiin Venäjän FSB:n suuntaan näiden toimien taustalla.
– Kybermaailmassa on usein aika vaikeaa osoittaa selkeästi, että kuka näiden toimien takana on. Nyt haluttiin osoittaa selkeästi, että me tiedämme, mitä Venäjä tuolla verkossa tekee, Limnell kertoo.
"Se on keskeistä Venäjän toiminnassa"
Kyberhäirintä koskee valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paanasen mukaan ihan kaikkia organisaatioita ja se osuu verkon laidalla oleviin laitteisiin.
– Puhutaan verkon reunalaitteista. Esimerkiksi ne, mistä Maikkarikin yhteytensä internettiin ja ulkomaailmaan muodostaa. Verkon laidalla olevien laitteiden turvallisuudesta pitää ennen kaikkea tällä hetkellä huolehtia mahdollisimman hyvin, Paananen kuvailee.
Informaatiohyökkäykset ovat myös isossa roolissa.
– Se on itseasiassa tärkein asia. Palvelunhyökkäykset, jossa verkkosivut kaatuvat, niin siinä ei ole mitään isompaa vaikutusta. On hyvä muistaa tämä psykologinen puoli. Siinä yhdistyvät eri keinot ja se on keskeistä Venäjän toiminnassa.
