Mainos

EU-parlamentin päätökset vaikuttavat sinunkin elämääsi: Autoihin pakollisia lisävarusteita, muovipillit ja vanupuikot kielletään, puhelimen käyttöä ulkomailla halpenee

2:07
Video: Euroopan parlamentin paikkajakoon ennakoidaan historiallisia muutoksia

Eurovaaleissa valitaan uudet edustajat Euroopan parlamenttiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Yhteensä 751 meppiä valitaan unionin 28:sta jäsenmaasta. Suomen meppejä on ollut tähän mennessä 13, mutta Iso-Britannian EU-eron ajankohdasta riippuen Suomelle voi tulla yksi paikka lisää.

EU-parlamentti päättää EU-lainsäädännöstä yhdessä Eurooppa-neuvoston kanssa. Neuvosto koostuu jäsenmaiden valtionjohtajista.

Suuri osa lainsäädännöstä toteutetaan asetuksilla ja direktiiveillä. Asetus on vahvin määräys, joka tulee voimaan sellaisenaan jokaisessa jäsenmaassa. Direktiivi taas on ohje, joka ohjaa maiden sisäistä lainsäädäntöä. Jokainen jäsenmaa saa valita itse miten toteuttaa direktiivin määräykset.

Edelliset mepit valittiin 2014, minkä jälkeen he ovat tehneet useita eurooppalaisiin vaikuttavia päätöksiä. Tässä niistä muutamia.

Muovipillit ja vanupuikot pannaan

Maaliskuussa 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, joka kieltää useita kertakäyttöisiä muovituotteita. Listalla ovat muun muassa muoviset vanupuikot, pillit ja ruokailuvälineet.

Kiellolla pyritään vähentämään muovijätteen pääsyä meriin. Myös muovien talteenottoa pyritään tehostamaan uusilla säännöillä. Kielto tulee voimaan vuonna 2021. Muun muassa monissa pikaruokaravintoloissa muutoksen on jo voinut havaita, sillä osa niistä on siirtynyt pahvisiin pilleihin.

Jo aiemmin tällä vaalikaudella parlamentti hyväksyi direktiivin, jonka tarkoituksena on vähentää ohuiden muovipussien käyttöä. EU-mailla on kaksi vaihtoehtoa muovipussijätteen vähentämiseen.

Ensimmäinen vaihtoehto on kieltää ilmaisten muovipussien antaminen. Toisessa vaihtoehdossa ohuiden muovipussien määrä pitää vähentää asteittain 40 kappaleeseen henkilöä kohden vuoteen 2025 mennessä.

Omat henkilötiedot paremmin hallintaan

Kirjainyhdistelmä GDPR hämmensi viime keväänä kansalaisia ympäri Eurooppaa. Se näkyi kansalaisten arjessa muun muassa sähköpostiin ropisseina pyyntöinä hyväksyä erilaisten palveluiden uudet käyttöehdot. 

Kaikki johtui EU:n tietosuoja-asetuksesta, joka tuli voimaan 25. toukokuuta 2018. Tietosuoja-asetus tarkoituksena on ollut parantaa kansalaisten mahdollisuuksia hallita omien tietojensa läyttöä.

Keskeisiä vaikutuksia on ollut kolme. Yritykseltä tai organisaatiolta voi pyytää pääsyä itseä koskeviin tietoihin, joita ne ovat keränneet. Toisaalta, jos hakukone löytää nimelläsi virheellisiä tai epäolennaisia tietoja, voit pyytää esimerkiksi Googlea poistamaan ne. Verkkosivustojen on myös pyydettävä lupa evästeiden käyttämiseen.

Lisäksi, jos tietosi ovat osana tietovuodossa tai joku pääsee katselemaan niitä luvattomasti, rekisterinpitäjän on ilmoitettava siitä sinulle.

Halvempi puhelimen käyttö ulkomailla

Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuonna 2017 asetuksen verkkovierailu- eli roaming-maksujen tukkuhinnasta operaattoreille. Asetusta oli valmistelemassa suomalaismeppi Miapetra Kumpula-Natri (sd.).

Roaming-maksut poistuivat käytöstä kesäkuussa 2017.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU-maissa voi nyt soittaa, lähettää tekstiviestejä sekä käyttää mobiilidataa ilman lisämaksuja. Nettiä voi käyttää älypuhelimella samaan hintaan kuin kotimaassa. Operaattori- ja liittymäkohtaisia eroja on jonkin verran edelleen.

Kiistelty "meemidirektiivi"

Yksi vaalikauden puhuttaneimmista lainsäädäntöhankkeista oli tekijänoikeusdirektiivi. Direktiivi tekijänoikeuksista sisämarkkinoilla oli pitkään teossa, sillä aiempi tekijänoikeuksia koskeva direktiivi on peräisin 2000-luvun alusta.

Tämän vuoden maaliskuussa parlamentti hyväksyi uuden direktiivin, jonka ovat muun muassa selkeyttää ja yhdenmukaistaa tekijänoikeuslainsäädäntöä EU:n jäsenmaissa sekä varmistaa tekijänoikeuksien haltijoiden paremman oikeuden hallita tuotoksiaan sekä saada korvauksia.

Keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin aiheuttaneet direktiivin vastustajissa huolta.

Autoihin lisää pakollisiä turvavarusteita

Uusissa ajoneuvoissa täytyy toukokuusta 2022 alkaen olla useita uusia turvalaitteita. Näitä muun muassa älykäs nopeusavustin ja kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä.

Mepit hyväksyivät tämän vuoden huhtikuussa uudet säännöt, joiden myötä uusissa autoissa, rekoissa, pakettiautoissa ja linja-autoissa on oltava tietyt turvaominaisuudet, joilla pyritään parantamaan EU:n tieliikenteen turvallisuutta.

Älykäs nopeusavustinjärjestelmä ilmoittaa karttojen ja liikennemerkkien perusteella kuljettajalle, kun nopeusrajoitus ylittyy. Kuljettaja voi tarvittaessa sammuttaa järjestelmän. Parlamentin arvioissa se voi vähentää kuolemantapauksia tieliikenteessä 20 prosentilla.

– Kyseessä ei ole nopeusrajoitin, vaan älykäs järjestelmä, joka pitää kuljettajan tietoisena ylinopeudesta, lain esittelijä Rosa Thun (EPP) kommentoi.

Muita uusia vaadittuja turvaominaisuuksia ovat kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä, kehittynyt kuljettajan tarkkaamattomuuden varoitusjärjestelmä, kaistanpitojärjestelmä, peruutustutka, hätäjarrutuksen merkkivalo ja onnettomuustietotallennin (musta laatikko).

"Geoblokkaus" päättyi

Suoratoistopalveluita voi nyt katsella Euroopassa kuin olisi kotona Suomessa. EU:n alueella astui viime vuonna voimaan siirrettävyysasetus, jonka myötä esimerkiksi Netflixin ja Yle Areenan sisällöt kulkevat matkailijan mukana samansisältöisinä kuin ne ovat nähtävissä Suomessa.

Aiemmin sisällöissä on saattanut olla rajoituksia muualle matkustettaessa. Maksuttomia verkkosisältöpalveluita uudistus ei välttämättä koske.

Tällä parlamenttikaudella tehdyn EU-lainsäädännön myötä suomalaiskuluttajan ulottuvissa on myös aiempaa laajempi joukko verkkokauppoja.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja