Pelätty EU:n tekijänoikeusdirektiivi meni läpi, mutta meemit ja linkit sallittuja – joutuvatko internet-käyttäjät kohusäädöksen maksumiehiksi? Tästä säädöksessä on kyse

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen pohti MTV:n Huomenta Suomessa aiemmin tänä vuonna, että artiklan vaarana on se, että vastuullisen median sisällöt alkavat saada vähemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Tämä tilanne syntyisi siis, mikäli internetin suuret yhtiöt alkaisivat sulkea sisältöjä pois tai vähentää niiden näkyvyyttä lisenssimaksujen välttämisen takia.

Meemuilu on yhä sallittua

Artiklasta 17 (alun perin 13) on puhuttu "meemidirektiivinä", joka kauhuskenaarioissa kieltäisi internetmeemit, sosiaalisessa mediassa leviävät hauskat kuvat ja videot.

Uudistus ei kuitenkaan kieltäisi meemejä. Asiaa on väännetty rautalangasta lukuisissa kirjoituksissa, jopa meemein.

Meemien tekeminen ja jakaminen on ollut ja tulee olemaan sallittua siteerausoikeuden, kritiikin, arvostelun, karikatyyrien, parodioinnin ja pastissien oikeudella. Direktiivi kuitenkin yhdenmukaistaa EU:n jäsenmaiden lainsäädäntöä näiden käsitteiden suhteen.

Artikla 17 kuitenkin vaatii somejättejä kehittämään mekanismeja, joilla luvatta jaettua materiaalia voidaan valvoa ja tarvittaessa poistaa. 

Aiemmin pelättiin automaattisten filttereiden pakottamista, mutta sellaisesta ei ole direktiivissä mainintaa. Direktiivissä jätetään keinot palveluntarjoajien kehitettäväksi.

Ei koske internetin sanakirjoja ja tietopankkeja

Myös huoli Wikipedian kaltaisten internetsanakirjojen kuolemasta on turha.

– Verkon tietosanakirjoihin, kuten Wikipediaan, tekstiä tuottavat kirjoittajat ovat ensinnäkin omien tekstiensä omistajia, luojia. He omistavat oikeudet kirjoituksiinsa, jotka he antavat käyttöön Creative Commons -lisensseillä.  Ylivoimaisesti suurin osa Wikipedian sisällöstä on ladattu sinne oikeudenomistajan luvalla, Euroopan komission edustusto Suomessa väänsi rautalangasta marraskuussa.

Oleellisinta on, että direktiivi ei suoraan vaadi kuluttajalta mitään tai vaikuta palveluiden käyttöön. Nähtäväksi kuitenkin jää, muuttavatko internetin palvelut käytäntöjään niin, että se näkyy kuluttajille.

Esimerkiksi viime vuonna voimaan tullut GDPR-tietosuoja-asetus johti siihen, että jotkin Euroopan ulkopuoliset sivustot estivät pääsyn Euroopasta tulevista ip-osoitteista.

Säädetään Suomessa osaksi lainsäädäntöä

Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin täysistunnossa eilen. Seuraavaksi siitä vielä äänestää Euroopan unionin neuvosto.

Uudistukset tulevat voimaan Suomessa kahden vuoden sisällä, kun lakimuutokset säädetään osaksi suomalaista lainsäädäntöä.

Suomalaismeppien kannat jakautuivat äänestyksessä kahtia.

Direktiiviä vastaan äänestivät RKP:n Nils Torvalds, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Pirkko Ruohonen-Lerner ja vihreiden Heidi Hautala.

Puolesta taas äänestivät keskustan Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä, kokoomuksen Henna Virkkunen, Sirpa Pietikäinen ja Petri Sarvamaa, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä SDP:n mepit Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri.

Lähteet: Euroopan parlamentti, Euroopan komission edustusto Suomessa, Yle, BBC, STT

Juttua muokattu 27.3. kello 20.30: Kieliasua korjattu.