EU:n elpymispaketista äänestetään tänään eduskunnassa – katseet kokoomuksessa

Väittelyä elpymispaketista seurannut toimittaja Juha Kaija summaa neuvottelujen tilanteen 2:58
Väittelyä elpymispaketista seurannut toimittaja Juha Kaija summaa neuvottelujen tilanteen.

Eduskunnan täysistunnossa äänestetään tänään siitä, hyväksyykö Suomi EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin ja seitsemän vuoden budjettikehykset, noin 1074 miljardia euroa. Jos yksikin maa jättää kokonaisuuden hyväksymättä, EU-maiden viime vuonna neuvottelema kokonaisuus ei tule voimaan. Eduskunnan täysistunto alkaa kello 14.

Kokonaisuuden hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön annetuista äänistä, joten hallituspuolueiden äänet eivät yksin riitä, vaan ne tarvitsevat tukea oppositiopuolue kokoomukselta. Koko oppositio kokoomusta lukuun ottamatta on äänestämässä pakettia vastaan, ja kokoomus on antanut kansanedustajilleen vapaat kädet äänestyksessä. Puolueessa tiedetään olevan sekä paketin kannattajia että vastustajia.

Kokoomuslaisista pakettia vastaan ovat kertoneet äänestävänsä ainakin Janne Heikkinen, Wille Rydman, Janne Sankelo, Heikki Autto, Terhi Koulumies ja Mia Laiho. Paketin puolesta ovat kertoneet äänestävänsä ainakin Sari Multala, Petteri Orpo, Marko Kilpi, Ben Zyskowicz, Arto Satonen ja Anna-Kaisa Ikonen.

Tarvittavien kokoomusäänien määrä ratkeaa sen perusteella, kuinka moni kansanedustaja on paikalla ja kuinka moni hallituksen omista riveistä lipeää.

Kokoomuksen aiempi päätös äänestää tyhjää pyörrettiin sen jälkeen, kun muutamat kokoomuslaiset olivat ilmoittaneet äänestävänsä joka tapauksessa vastaan ja valtiovarainvaliokunta oli antanut mietintönsä, jossa painotettiin paketin kertaluonteisuutta. 

Keskustan Hoskonen aikoo äänestää vastaan

Hallituspuolueiden riveistä ainakin keskustan Hannu Hoskonen aikoo äänestää pakettia vastaan. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen korosti tiistaina, että ryhmä on kuitenkin tehnyt päätöksen paketin tukemisesta jo viime syksynä.

–  Erityisesti hallitusvastuussa toimivien eduskuntaryhmien pitää toimia joukkueena. Muuten ei ole mahdollista olla hallitusvastuussa, jos ei pysty isoista asioista muodostamaan yhtenäistä kantaa. Meillä on yhtenäinen kanta viime syksyltä, ja muuta en lähde ennakoimaan, Kurvinen sanoi.

Siihen hän ei halunnut ottaa kantaa, mitä Hoskoselle voi seurata, mikäli hän äänestää pakettia vastaan.

–  Jää nähtäväksi. Ryhmä harkitsee sitten sääntöjensä pohjalta, miten se toimii, Kurvinen sanoi.

Millaisia mahdolliset seuraukset edes teoriassa voisivat olla?

–  En lähde tuohon keskusteluun. Jos jotain tulee, niin tiedotamme sitten. Ei ole muuta toteamista kuin että olemme ryhmässä päättäneet pakettia tukea.

Hyötyykö Suomen talous?

Pakettiin myönteisesti suhtautuvien mukaan siitä on selvää apua Suomenkin taloudelle. Paketista käytiin tuntikausien mittainen keskustelu eduskunnan täysistunnossa tiistaina.

–  Suomen ja muun Euroopan talous ovat yhtä. Lukemattomat työpaikat läpi Suomen ovat kiinni siitä, vetääkö markkina Euroopassa. Se markkina pitää saada vetämään, sanoi keskustan Arto Pirttilahti.

Keskustelun aloittaneessa esittelypuheenvuorossa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi, että jo paketin sopimisesta viime vuonna oli hyötyä, sillä jo tieto siitä vakautti Euroopan taloutta.

–  Jos yhteisiin toimiin ei olisi viime vuonna ryhdytty, riskit syvemmän laman alkamisesta olisivat olleet suuret. Tämä olisi voinut tarkoittaa Suomelle suurempia menetyksiä kuin elpymisvälineen rahoitusosuus nyt on, Koskinen sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei elpymispaketti oikeasti elvytä, mutta ei perustellut väitettä tarkemmin. Hän myös sanoi elpymispaketin nostavan Suomen jäsenmaksuja merkittävästi ja rahanjaon heikentävän muiden maiden kannusteita korjata rakenteellisia ongelmiaan esimerkiksi verotusjärjestelmissä.

–  Suomalainen duunari ja yrittäjä maksavat yhä korkeampia veroja, jotta joku muu voi alentaa omiaan, hän sanoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah taas sanoi elpymisvälineen tulevan suhdannepoliittisesti myöhään.

–  Se aiheuttaa pienissä kansantalouksissa ylikuumenemista ja vääristää kilpailua muiden EU-maiden hyväksi sekä heikentää Suomen suhteellista kilpailuasemaa.

Lue myös:

    Uusimmat