Hyötyykö Suomi kohutusta EU:n elpymispaketista? Etlan toimitusjohtaja: "En jaksa uskoa"

Suomen eduskunta päättää EU:n elpymispaketista huomenna keskiviikkona kello 14 alkavassa täysistunnossa.  

Draamaa elpymispaketin käsittelystä ei ole puuttunut. Perustuslakivaliokunnan päätös vaatia eduskunnalta kahden kolmasosan enemmistö merkitsee käytännössä sitä, että hallitus tarvitsee opposition tukea. 

Sittemmin eritoten kokoomuksen vaihtuva kanta on pitänyt elpymispaketin otsikoissa. Näillä näkymin valtaosa kokoomuksen kansanedustajista äänestää paketin puolesta. 

Elpymispaketti siis mitä todennäköisimmin menee läpi, mutta mitä hyötyä siitä on? 

– Ainakin hyvä psykologinen vaikutus. Nyt halutaan uudistaa ja tehdä yhdessä. Se on se isoin juttu. Mitä se elpymispaketti saa aikaiseksi, se on eri juttu. Se riippuu niin paljon siitä, miten rahat käytetään, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo. 

Tavoite ainakin on selvä. Niitä kuuluisia rakenteita pyritään jälleen kerran uudistamaan. 

– Vivutetaan yksityisiä sijoituksia ilmastonmuutoksen torjuntaan tai digitalisaation edistämiseen. 

Kangasharju pitää paketin heikoimpana kohtana rahankäytön valvontaa.  

– Puhutaan, että valvotaan ja seurataan, mutta jos oikeasti olisi haluttu valvoa ja seurata, niin olisi hyödynnetty Eurokriisin jälkeisiä paketteja, jolloin olisi saatu kunnon ote maista, jotka rahaa saavat ja käyttävät. 

Onko EU:sta tulossa liittovaltio?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen näkee elpymispaketin olevan ylimääräinen piristysruiske Suomen ja koko Euroopan taloudelle. 

– Myös välillinen merkitys on hyvin merkittävä, Suomen vienti hyötyy tästä. 

Elpymispaketin yleisin kritiikki Suomessa on ollut se, että Suomi laittaa yhteiseen pottiin noin kuusi miljardia ja saa takaisin rahaa kahden ja kolmen miljardin väliltä. 

– Tappio tulee vasta myöhemmin maksettavaksi. Tietysti se on enemmän kuin saamme, Pylkkänen sanoo.

Kangasharjun mukaan Suomi saa rahaa seuraavan kuuden vuoden aikana, mutta takaisinmaksuaikaa on 30 vuotta. Tosin jos elpymispakettia ajattelee puhtaasti Suomen ottamana lainana, niin sen korko on karmea. 

– En jaksa uskoa, että Suomi nettona hyötyy. Suomi hyötyy muista Euroopan maista, jos ne käyttävät rahat järkevästi ja Eurooppa kasvaa. Jos rahalla punnittaisiin kaikkia hyötyjä ja haittoja, niin kyllä Suomi tässä taloudellisesti miinukselle jää, Kangasharju toteaa.

– Pointti on poliittisessa ulottavuudessa. Tällä paketilla Eurooppa ja Euro-projekti pysyvät pystyssä, Kangasharju jatkaa.

Sekä Pylkkäsen että Kangasharjun mukaan Suomessa pitäisi jo käydä keskustelua siitä, mitä sitten tehdään, jos Euroopan unioni ennemmin tai myöhemmin ehdottaa yhteisvelkoja pysyväksi toimintatavaksi. 

– Totta kai se tarkoittaa sitä (liittovaltiota). Toimivaltaa Suomesta siirretään EU-tasolle. Suomi on hyvin pieni maa ja muiden maiden linjaukset ratkaisevat aika paljon. Siitä pitäisi puhua selkeämmin ja oikeammilla nimillä, Pylkkänen sanoo.

Uutisaamu tarjoaa kattavasti päivän tuoreimmat uutiset meiltä ja maailmalta sekä säätiedot ja urheilu-uutiset. Uutisaamun kaikki jaksot löytyivät mtv-palvelusta.

Lue myös: Kommentti: 450 miljoonan EU-kansalaisen tulevaisuusseminaari käyntiin – suurin kielteisesti unioniin suhtautuva ryhmä löytyy Suomesta

Lue myös: Kokoomus vältti Euroopan laajuisen skandaalin, mutta edessä on yhä jännittävä äänestys – näin Pöllöraati arvioi puolueen "elvytysteatterin"