Näin ei pitänyt käydä. Ensi viikolla Finlandia-talolla piti juhlia 40 vuoden takaista Ety-kokousta. Nyt parlamentaarinen Etyj-juhlakokous muuttui pannukakuksi, joka alleviivaa uuden kylmän sodan aikakautta - lisämausteena Suomi sotki myös välinsä Moskovaan.
Näin se maailma muuttuu:
Kesällä 1975 Suomi oli presidentti Urho Kekkosen johdolla maailman napa ja suuri rauhantekijä, kun Etykin päätösasiakirja allekirjoitettiin Finlandia-talolla.
Epäilemättä kokoomuksen Ilkka Kanerva pohti (kepun Paavo Väyrysen ohella) tuolloin nousevansa Suomen presidentiksi. Presidentti Kanervasta tulikin, ei tosin Suomen vaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen. Ensi viikon juhlakokous olisi ollut Kanervan huippuhetki, mutta juhlatunnelmat tuskin nousevat kattoon, kun Venäjä otti nokkiinsa ja sitä ilmeisesti edustaa kokouksessa vain yksi duuman jäsen, Nikolai Kovalev, kun alunperin paikalle piti tulla viidentoista politiikon delegaatio duuman puhemiehen Sergei Naryshkinin johdolla.
Naryshkinin nimi on kuitenkin EU:n matkustuskieltolistalla, kuten on viiden muunkin.
Ulkopoliittinen johto päätti presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Timo Soinin (ps.) johdolla , ettei pakotelistasta jousteta edes juhlakokouksen vertaa. Soinin ja Niinistön mukaan asiaan kysyttiin kantaa myös muilta EU-mailta ja linja oli kielteinen. Sitä, ketkä kielteistä kantaa ajoivat, ei kerrota, mutta Baltian maita epäillään.
Pannukakuksi muuttunut Etyj-kokous on paljastanut joka tapauksessa karulla tavalla millaiseen välikäteen Suomi joutuu, kun Venäjä ja EU ottavat mittaa toisistaan.
Naryshkinin kommentit tihkuivat raivoa ja presidentti Vladimir Putinin hallinnon lausunnot olivat samaa maata. Moskovan-lähettiläs Hannu Himanen kutsuttiin puhutteluun. Jne.