Suomi 2004. Ohjaus: Åke Lindman. Käsikirjoitus: Stefan Forss ja Benedict Zilliacus. Kuvaus: Pauli Sipiläinen. Leikkaus: Sakari Kirjavainen. Lavastus: Risto Karhula. Musiikki: Lasse Mårtenson. Tuotanto: Alf Hemming. Pääosissa: Tobias Zilliacus, Ilkka Heiskanen, Christoffer Westerlund, Carl-Gustaf Wentzel, Sampo Sarkola, Joachim Thibblin. Kesto: 130 min.

Åke Lindman jatkaa omaa elokuvallista historiankirjoitustaan nyt sota-aiheella. Etulinjan edessä; Kuvaus suomenruotsalaisen jalkaväkirykmentti 61:n vaiheista jatkosodassa muodostaa totuudenmukaista kuvaa sotatoimista, mutta ei kykene tai ei halua rakentaa kummoisia draaamallisia jännitteitä.
Kerronta yrittää tarkentua suomenruotsalaiseen vänrikkiin Harry Järviin (Zilliacus), jonka johtamat kaukopartiot vihollislinjojen taakse ovat asemasotavaiheessa tärkeä syömähammas. Rykmenttiä johtaa suomenkielinen everstiluutnantti Alpo Marttinen, joka asiallisena jakelee porukalle tehtäviä ja ryhtyy opettelemaan ruotsia päästäkseen miesten aaltopituudelle. Loppupuolella JR61 osallistuu Tienhaaran torjuntataisteluun ja kerronta etääntyy kattamaan torjuntavoiton toteamista.
Etulinjan edessä ei osaa päättää lajityyppiään. Se ei ole seikkailupainotteista sotafiktiota, eikä kantaaottavaa sotadraamaa. Se on ennemminkin kuin suurella rahalla dramatisoitu sotadokumentti, joka uudelleenrakentaa erinäisiä taistelukohtauksia niin pikkutarkasti kuin saadun tiedon valossa on mahdollista. Kerronnan linjan tekee selväksi jo alussa kuviin 2000-luvun Tukholmassa kavelevä veteraani Harry Järv, jonka omalla äänellä menneitä tapahtumia tulkitaan.
Elokuva on sotahistoriallisesti mielenkiintoinen, kunnianosoituksena jatko-sodan - varsinkin suomenruotsalaisille - veteraaneille merkittävä ja toteutukseltaankin ammattitaitoinen, mutta jotain jää puuttumaan. Herkullinen tilanne Järvin ja Marttisen välillä jää hyödyntämättä, miesten keskinäisistä keskusteluista tulee mieleen ennemminkin aikakauslehden historiallinen artikkeli kuin draamaa kannatteleva tarinankerronta. Esikuvaksi olisi hyvin sopinut samantapaisen suhteen upean voimaakkaaksi tehnyt Peter Weirin Oscar-ehdokas kapteenin ja laivalääkärin ystävyys.