Tutkijat selvittivät, voiko yleensä rehellisenä tunnettu ihminen huijata. Kävi ilmi, että petkuttaminen on myös rehdille mahdollista, mutta vaatii erityisiä ponnistuksia.
Voiko rehellinen ihminen huijata, valehdella tai pettää? Äkkiseltään olettaisi, että vastaus on "ei", mutta tämän melko suppean tutkimuksen mukaan rehellisyys ei takaa rehellistä toimintaa aina, kertoo Yahoo.
Tahdonvoima ei merkitsekään kaikille samaa asiaa
Yleinen, vallalla oleva käsitys on, että tahdonvoima ja itsekuri estävät ihmistä tekemästä epärehellisiksi luokiteltuja asioita. Rotterdamilainen oppilaitos päätti selvittää, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, jos hänelle tarjotaan mahdollisuutta huijata.
Selvityksen mukaan tahdonvoima ei merkitsekään kaikille samaa asiaa. Epärehellisten pitää käyttää itsekuriaan enemmän ollakseen rehellisiä; rehelliset taas tarvitsevat tahdonvoimaa voidakseen huijata.
Huijaatko, vai säilytätkö mielikuvan itsestäsi "hyvänä ihmisenä"?
Tutkijoiden mukaan joka päivä ihminen kokee samanlaista ristiriitaa: hän voisi huijata saadakseen esimerkiksi taloudellista hyötyä, mutta olisiko sittenkin tärkeämpää säilyttää mielikuva omasta itsestä "hyvänä ihmisenä"?
– Kuvittele, että ystäväsi lähettää linkin nettisivulle, jolla voit laittomasti katsella juuri ilmestyneitä elokuvia maksutta. Päättäisitkö katsoa elokuvan, josta muuten olisit maksanut? Jos päätät, montako elokuvaa aiot katsoa? tutkijat kysyvät.
Joka päivä ihminen voi päättää, rikkooko moraalisääntöjä saadakseen hyötyä itselleen, vai ylläpitääkö sittenkin moraalisia standardeja.
– Mutta se, miten aivot tämän konfliktin ratkaisevat, pysyy saavuttamattomissa, tutkijat kirjoittavat.
– Tuloksemme vihjaa, ettei rehellisyyteen tai epärehellisyyteen tarvita varsinaista kognitiivista kontrollia, vaan sen sijaan epärehellisyys riippuu yksilön moraalisesta oletusarvosta.
Mageettikuvat paljastivat, kuka huijaa
Kokeessa 40 osanottajasta otettiin magneettikuvia. Samalla heille näytettiin kuvia, joista saattoi tutkijoiden mukaan löytää kolme eroavaisuutta. Oikeasti eroavaisuuksia oli toisinaan vähemmän.
Jos osanottaja siis väitti löytäneensä kolme eroa kuvasta, jossa eroja oli oikeasti vain yksi, tutkijat tiesivät hänen valehtelevan. Mitä suurempi palkkio erojen löytämisestä oli luvassa, sitä suurempi oli houkutus valehdella.
Tutkimuksessa havaittiin, että mikäli ihminen yleensä omaa hyvän moraalin, petos vaatii häneltä ponnistuksia. Ne, jotka huijaavat usein, puolestaan joutuivat ponnistelemaan pysyäkseen kaidalla tiellä. Tutkijoiden mukaan palkkioajatuksen prosessointiin liittyvä aivoalue aktivoitui epärehellisissä voimakkaammin, kun he tekivät päätöstä vastauksestaan.
– Yllättävää kyllä havaitsimme, että rehelliset osanottajat tarvitsivat enemmän kognitiivista kontrollointia voidakseen huijata, siinä missä usein huiputtavat osanottajat tarvitsivat enemmän kontrollia ollakseen rehellisiä, tutkimusta johtanut Sebastian Speer kuvailee.
Tutkimus jukaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.
LUE MYÖS: Miksi niin moni jatkaa parisuhdettaan, vaikka haluaa pettää? Raati vastaa
Lue lisää lifestyle-aiheista!
Lähteet: Lifestyle.yahoo.com, Pnas.org