Vuonna 1996 käyttöön otettu ensimmäinen Hornet-hävittäjä on siirtynyt pois käytöstä. Viimeisen kerran sillä lentänyt Ilmavoimien komentaja kuvaa päivää haikeaksi.
Suomen Hornet-hävittäjistä ensimmäinen poistui palveluskäytöstä, kun Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen lensi tunnuksella HN-401 toimineen koneen Pirkkalan tukikohdasta Jämsän Halliin – paikkaan, jossa kone oli aikanaan pantu kokoon.
Kone luovutettiin Ilmavoimille vuonna 1996, jolloin myös Keränen istui ensi kerran HN-401:n ohjaamoon.
– Sinällään haikea päivä, Keränen myönsi mediatilaisuudessa Pirkkalassa.
– Mutta aina se on mukava, kun pääsee lentämään, hän lisäsi.
Lue myös: Tekikö Puolustusvoimat 8 miljardin virheen? Suomi hankki uudet hävittäjät juuri ennen kuin dronet mullistivat sodan ilmatilan
Suomi on päättänyt korvata Hornetit niin ikään yhdysvaltalaisilla F-35-hävittäjillä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Uudet koneet tulevat käyttöön asteittain samalla kun Hornetit poistuvat.
Ensimmäisen F-35-koneen on määrä tulla Suomeen vuonna 2026 ja kaikkien vuoteen 2030 mennessä. Keräsen mukaan aikatauluun ei ole näkyvissä muutoksia.
Perjantaina eläkkeelle lentäneellä ja pääosin varaosiksi menevällä koneella ei ollut enää sallituista 4 500 lentotunnista jäljellä kuin vaivaiset kaksi kappaletta. Myöhemmin käytöstä poistuvissa koneissa käyttötuntimarginaalia voi jäädä vähän reilummin.
– Totta kai meillä pitää olla sodankäyntikyky kunnes F-35 tulee, Keränen muistutti ja vakuutti, ettei notkahdusta kyvyssä pääse syntymään.
Lue myös: Puolustusvoimien ex-komentaja: Suomen ilmatorjunnassa "väistämättä valtavia aukkoja"
Suhoi on saavuttanut Hornetit
Vaikka Hornetit olivat aikansa huippua ja ovat elinkaaripäivitysten myötä pysyneet pitkään iskussa, niistä on Keräsen mukaan korkea aika luopua.
– Aletaan olla jo tilanteessa, että (Venäjän) Suhoi-35 on samalla tasolla kuin Hornet ja joissain asioissa jopa parempi, Keränen sanoi.
Koneiden rakenteellisen käyttöiän täyttyminen on syy myös sille, ettei käytöstä poistuvia Horneteja voida lahjoittaa esimerkiksi Ukrainaan.
– Jonkun pitäisi antaa lentokelpoisuushyväksyntä rakenteelle, ja sellaista organisaatiota tuskin löytyy, Keränen perusteli.
"Me viestimme Venäjälle toiminnalla"
Ilmavoimilla on kesällä edessään osallistuminen ensimmäiseen Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan operaatioon Romaniassa, Bulgariassa ja Mustanmeren alueella.
Operaatioon osallistuvat Hornetit ovat aseistettuja, mutta Keräsen mukaan lähellä oleville sotatoimialueille Ukrainassa ei lennetä eikä tunnistuslentojakaan kovin etäälle rannikoista.
Keräsen mukaan mitään poikkeuksellisia riskejä operaatioon ei liity. Hän ottaa vertauskohdaksi Ilmavoimien toiminnan kotimaassa, missä etäisyyttä esimerkiksi Kotkasta Pietarin ilmapuolustusalueelle on 150 kilometriä – eli vähemmän kuin Romanian rannikolta Krimille.
– Lennämme (Suomessa) joka päivä erittäin korkeassa valmiudessa olevan Venäjän ilmatorjunnan läheisyydessä, Keränen muistutti.
Suomen lähialueella Venäjän ilmavoimien aktiivisuus on pysynyt Keräsen mukaan korkealla mutta rauhallisella tasolla. Ilman lentosuunnitelmaa tai transponderia tehtyjä pimeitä lentoja venäläiset tekevät edelleen usein, ja näitä koneita käydään myös Suomesta tarkastamassa kansainvälisessä ilmatilassa.
Suomi taas on ollut operatiivisista lennoistaan erittäin niukkasanainen, eikä tätä linjaa aiota Keräsen mukaan muuttaa – ei vaikka hän arvioi Ruotsin avoimemman tiedotuslinjan ehkä olevan lähempänä Natossa yleistä käytäntöä.
– Me viestimme enemmän Venäjän suuntaan toiminnalla. Ruotsissa viestitään enemmän myös omille kansalaisille, Keränen kuvasi nykytilannetta STT:lle.
Juttua on päivitetty kauttaaltaan kello 18.10.
