Hornet-lentäjä MTV:lle: Tämä on vaikeinta droonijahdissa

Kun drooni harhautuu siellä ilmatilaamme, on vain minuutteja aikaa reagoida ennen kuin lennokki on päätynyt mantereen ylle. Ja jos ohjus meneekin droonista ohi, se aiheuttaa mantereella huomattavasti enemmän vahinkoa kuin merellä.

– Suurin piirtein kaikki, mitä sinne taivaalle laittaa, niin johonkin ne tulee alas. Niin ettei se tipu sitten päiväkotiin siitä, tai esimerkiksi lennä vaikka vieraan valtion alueelle, Mansikka sanoo.

– Varmasti joutuu kovasti miettimään sitä, että onko tämä nyt se hetki, kun pitäisi käyttää tulta. Tietysti se ohjaaja itse ei tee sitä päätöstä välttämättä, Mansikka jatkaa.

Mansikan mukaan ilmatila Helsingin eteläpuolella on "kapea ränni".

– Et sä kerkeä sitä näkötunnistusta tekemään ja sitten vielä torjua sitä, ennen kuin se on sitten jo mantereen päältä haastettu. Olisi tietysti kiva, jos me voitaisiin torjua vaikka tonne Viron päälle niitä. Niin sittenpä meillä olisi sitä tilaa siinä reippaasti, Mansikka avaa.

Mansikan mukaan vaara-alueena oli perjantaina koko Uusimaa juuri tästä syystä, vaikka lennokin arvioitiin harhautuvan varhain aamulla Helsingin ja Porvoon välille. Lopulta yhtäkään lennokkia ei Suomen alueelle päätynyt.

Kuinka nopeasti Hornet sitten saadaan taivaalle uhkatilanteessa?

– Uskaltaisin sanoa, että meillä on tälläkin hetkellä aika lähellä tätä Pöllölaaksoa (Helsingin Vallila) hävittäjiä valmiudessa. Lähtövalmiutta voidaan säädellä ihan muutamasta minuutista sitten vähän pidempään aikaan, Mansikka avaa.

Ohjuksilla vai ilmatorjunnalla?

Isossa kuvassa ei ole kuitenkaan järkeä ampua lennokkeja Hornetin ohjuksilla, vaihtokauppa on liian kallis. Jos rauhan ajasta siirryttäisiin sotatilaan, olisi syytä ottaa kunnon ilmatorjunta käyttöön.

– Tässä tilanteessa hävittäjä on ihan oiva peli tuohon. Kaikki ilmatorjuntakonekiväärillä joskus aikanaan intissä ampuneet, niin se on ihan soiva peli, että siihen vaan joku tulenjohto tutkaamaan, että se toimii pimeälläkin. Se on halpa tapa torjua niitä.

Mansikka muistuttaa, kuinka helppoa Suomen kokoiseen maahan on lennättää vieraan vallan drooneja.

– Aina joskus kannattaa levittää Suomen kartta ja katsoa,  kuinka paljon siellä on paikkoja. Ei ole yhtään sellaista maata, joka pystyisi torjumaan kaikki droonit.

Eikä Mansikka pidä yhtään, että 6-7 metriä leveistä laitteista käytetään sanaa drooni.

– Se on enemmän sellainen köyhän miehen risteilyohjus. Drooniahan joku ohjaa, joko valokuidulla tai radiolla. Tämä vain laukaistaan matkaan ja se enemmän muistuttaa risteilyohjusta, kun se vaan menee ja pölähtää johonkin paikkaan.