Ravustuskausi alkaa ensiviikon torstaina puolenpäivän aikaan ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä.
Tänä kesänä rapusaalista tulee todennäköisesti tavanomainen määrä eli noin 3–5 miljoonaa rapua, arvioi rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistolta.
Ennustukset rapusaaliin määrästä perustuvat paljolti aikaisempiin kesiin.
Kestää noin 3–5 vuotta, että ravut kasvavat pyyntikokoisiksi. Suurin osa pyydystetyistä ravuista on täplärapua, joka on Suomessa vieraslaji. Loput vajaa miljoona on kotoperäistä jokirapua.
Paras ajankohta ravustaa riippuu muun muassa säästä.
Alkukesän kylmyys on Jussilan mukaan mahdollisesti lykännyt mädin kehittymistä, mikä puolestaan on lykännyt poikasten kuoriutumista ja niiden liikkeelle lähtöä naaraan pyrstön alta.
Naaraiden tulee päästä poikasistaan eroon ja vaihtaa kuorensa, minkä jälkeen ne vasta alkavat liikkumaan enemmän ja niitä on helpompi pyydystää.
Suomen vapaa-ajankalastajat -järjestön kalatalousasiantuntijan Janne Rautasen mukaan saaliit yleensä paranevat kohti loppukesää.
Muista olla tarkkana rapuruton kanssa
Kahdesta hallitsevasta rapulajista toinen – jokirapu – on erittäin uhanalainen, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) sivuilla.
Uhanalaisuus ei johdu liikapyynnistä, vaan äärimmäisen tuhoisasta toisen hallitsevan rapulajin – täpläravun – levittämästä rapurutosta.
Voisi luulla, että uhanalaisuuteen auttaisi se, ettei jokirapuja saisi enää ravustaa, mutta asiantuntijat kertovat asian olevan päinvastoin.
– Jos jokirapua ruvetaan suojelemaan niin paljon, ettei sitä saa pyytää, niin täplärapu tuodaan vesistöihin jokiravun tilalle, koska ihmiset haluavat pyytää rapuja. Näin on käynyt aikaisemmin eteläisessä ja keskisessä Suomessa, Jussila kertoo.
