Ravustuskausi alkaa ensiviikon torstaina puolenpäivän aikaan ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä.
Tänä kesänä rapusaalista tulee todennäköisesti tavanomainen määrä eli noin 3–5 miljoonaa rapua, arvioi rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistolta.
Ennustukset rapusaaliin määrästä perustuvat paljolti aikaisempiin kesiin.
Kestää noin 3–5 vuotta, että ravut kasvavat pyyntikokoisiksi. Suurin osa pyydystetyistä ravuista on täplärapua, joka on Suomessa vieraslaji. Loput vajaa miljoona on kotoperäistä jokirapua.
Paras ajankohta ravustaa riippuu muun muassa säästä.
Alkukesän kylmyys on Jussilan mukaan mahdollisesti lykännyt mädin kehittymistä, mikä puolestaan on lykännyt poikasten kuoriutumista ja niiden liikkeelle lähtöä naaraan pyrstön alta.
Naaraiden tulee päästä poikasistaan eroon ja vaihtaa kuorensa, minkä jälkeen ne vasta alkavat liikkumaan enemmän ja niitä on helpompi pyydystää.
Suomen vapaa-ajankalastajat -järjestön kalatalousasiantuntijan Janne Rautasen mukaan saaliit yleensä paranevat kohti loppukesää.
Muista olla tarkkana rapuruton kanssa
Kahdesta hallitsevasta rapulajista toinen – jokirapu – on erittäin uhanalainen, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) sivuilla.
Uhanalaisuus ei johdu liikapyynnistä, vaan äärimmäisen tuhoisasta toisen hallitsevan rapulajin – täpläravun – levittämästä rapurutosta.
Voisi luulla, että uhanalaisuuteen auttaisi se, ettei jokirapuja saisi enää ravustaa, mutta asiantuntijat kertovat asian olevan päinvastoin.
– Jos jokirapua ruvetaan suojelemaan niin paljon, ettei sitä saa pyytää, niin täplärapu tuodaan vesistöihin jokiravun tilalle, koska ihmiset haluavat pyytää rapuja. Näin on käynyt aikaisemmin eteläisessä ja keskisessä Suomessa, Jussila kertoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:50
Jokiravun luonnollinen esiintymisalue on eteläinen Suomi.
Lajia kuitenkin esiintyy nykyään enemmän Jyväskylän pohjoispuolella. Tämä johtuu täpläravun istutuksesta ja myös tahattomasta leviämisestä uusiin vesistöihin.
Rapurutto voi levitä vesistöön, jos sinne viedään täplärapuja tai mertoja, joilla on ravustettu täplärapujen asuttamissa vesistöissä. Rautasen mukaan vesistön kaikki jokiravut kuolevat vain muutamassa viikossa, jos vesistö saastuu rapurutosta.
Myös Syken sivuilla kerrotaan vedenomistajien ja ravustajien pitävän jokirapukantoja suuremmassa arvossa ja suojelevan niitä tehokkaammin, kun ne tuottavat hyötyä saaliiden muodossa.
Sekä Rautanen että Jussila painottavat, että ravustajilta vaaditaan valtavasti vastuullisuutta, jotta jokiravut eivät katoa kokonaan.
Täplärapuja ei saa siirtää uusille alueille eikä varsinkaan viedä jokirapujen asuttamiin vesistöihin.
Lue myös: Erik kertoi MTV:lle salaisen aseensa rapujen houkuttelemiseksi ja mitä saksiniekkojen kanssa on parasta nauttia
Ravustusvälineet kuten merrat tulee desinfioida huolellisesti ennen niiden viemistä toiseen vesistöön. Rapurutto säilyy kosteissa materiaaleissa useita päiviä.
Jussila kertoo, että tauti voi levitä jopa märän uimapuvun tai kumiveneen välityksellä.
Kalatalousasiantuntija Rautanen kuitenkin muistuttaa, että täplärapukannat ovat hyödynnettävissä, kunhan rapuruton suhteen toimitaan vastuullisesti. Parhaimmillaan ravustus on eksoottinen kokemus aikuisille ja lapsille.
– Tikun nokkaan voi laittaa kalan palan, niin jokiravut tulevat hakemaan sitä rantavedestä, ja jokiravun voi poimia käsin. Ravustus on todella suosittua, ja ravustajia on lähes 100 000, Rautanen kertoo.
Jokirapu on tärkeä osa vesiekosysteemiä
Rapubiologi Jussila kuvailee jokirapua ympäristöinsinööriksi.
Jokirapu syö pohjalle vajonneen eloperäisen materiaalin, pitää vesistön puhtaana, on monen kalan saalis sekä lisäksi poistaa kasvustoa vedestä ja siten vaikuttaa veden laatuun ja happitilanteeseen. Kaikkiaan jokirapu on tärkeä osa vesiekosysteemiä.
Jokiravun kantaa uhkaavat rapuruton lisäksi korkeat lämpötilat. Jussilan mukaan tänä kesänä vesien lämpötila kävi jo 24 asteessa. Se on lämpötila, jossa rapu alkaa kärsiä.
– Ravun maailma on kaksiulotteinen: pohja ja kymmenen senttiä pohjan yläpuolella. Vesistön tilaa heikentävät saasteet, päästöt ja teollisuuslaitokset ovat murhaa ravuille, Jussila sanoo.
Täpläravun kaltaiset vieraslajit häiritsevät ekosysteemejä, joihin ne tuodaan, Jussila kertoo.
Vaikutukset ovat moninaisia, ja ne huomataan yleensä vasta vuosikymmenten kuluttua. Heijastusvaikutukset ovat niin laajoja, että ekosysteemi muuttuu ja lopulta vaikeuksia aiheutuu ihmisillekin.
Jussila kertoo olevansa hyvin huolestunut jokiravun tilanteesta. Hänen mukaansa tulisi tiedostaa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja välttää aiheuttamasta lisää lajikatoa.