FS Film, 2011. Valmistusvuosi 2010. Kuvaformaatti 16:9 Anamorfinen Widecreen 1.78:1. Ääni DD 5.1 (suomi, ruotsi). Kesto 87 min.
Elias ja aarrejahti on toinen kokopitkä elokuva lasten tv-sarjasta tutusta pikku pelastuslaiva Eliaksesta, joka asustelee norjalaisessa Lunnin kalastajakylässä. Aiempi elokuva, Elias ja kuninkaan laiva ilmestyi vuonna 2007. Tässä elokuvassa Elias yrittää pelastaa kylänsä ja sen asukkaat ilkeän Napakuningattaren juonilta.
Avukseen Elias saa Napakuningattaren tylytykseen kyllästyneen minisukellusvene 043:n, jota myös vekottimeksi kutsutaan. Elias antaa tälle helpomman nimen Vekku ja uudet ystävykset alkavat yhdessä etsiä meren pohjassa vuosisatojen ajan maannutta viikinkien kulta-aarretta. Samaan aikaan Napakuningatar jyrää uuden teknologiansa voimalla kalastaen kaikki lähiseutujen kalat, jättäen samalla Lunnin omat kalastuspaatit ilman saalista.
Elias ja aarrejahti ei ollutkaan niin pelottava, kuin aluksi hieman pelkäsin. En ollut aiemmin tutustunut Eliakseen, joten yllätyksenä tuli elokuvan hyvä meininki. Heti ensikatselun jälkeen leffasta tuli raadin alle kaksivuotiaan jäsenen uusi suosikki. Myös kansien välistä löytynyt dvd-mainoslehtinen, jossa oli kuvia tästä leffasta ja muista Elias-julkaisuista nousi suureen suosioon.
Leffa on erittäin hyvin tehtyä animaatiota, laivoilla on uskottavat piirteet ja varsinkin taustat ovat huikean näköisiä. Liekö niihin käytetty aitoa kuvamateriaalia norjalaisvuonoilta ja sitten ne kuvat on siirretty piirrosten taustalle, siksi aidon näköisiä ovat vuonot lumipeitteineen. Myös taivaalla näkyvät pilvet ja kuu ovat todella aidon näköisiä. Eihän siinä mitään, hyvältä näyttävät, joten miksi niitä piirtämään, jos mallikuvat voi käyttää hyödyksi.
Elias ja aarrejahti on myös poikkeus nykypäivän animaatioihin. Siinä ei ole yhtään adhd-vauhdilla meuhkaavaa hahmoa eikä yhtään nopeaa takaa-ajoa eikä muutakaan hengästyttävän vauhdikasta. Tarina kulkee juuri sopivalla tahdilla olematta kuitenkaan puuduttava.
Leffan suomenkielisestä ääniraidasta vastaa kokenut Pekka Lehtosaari, joka on kunnostautunut viime aikoina japanilaisten Studio Ghiblin elokuvien suomentamisissa. Eliaksen ja Vekun ääninä kuultavat lapset ovat erittäin hyviä ja myös Napakuningattarena kuultava Titta Jokinen on loistava. Muuten ääninä kuullaan perusduunariosastoa, ilman tähtistatusta olevia ammattilaisia ja he klaaraavat hommansa tietenkin mainiosti.
DVD:llä ei ole ekstroja.
Leffa: * * * * ½
Ekstrat: -