Hirvikolari on tavanomaisista eläinonnettomuuksista se kaikkein vakavin. Oli alla sitten iso tai pieni auto, syntyy täysikasvuiseen hirveen törmätessä aina pahaa jälkeä. Artikkelin lopussa oleva kuva ei sovellu kaikkein herkimmille.
Vakuutusyhtiö Ifin korvaustilastot paljastavat, että hirvikolareita tapahtuu eniten loka–joulukuussa. Kaikista vuoden eläinkolareista tapahtuu tällöin peräti puolet.
Vuonna 2021 tapahtui lähes 14 000 riistaonnettomuutta, ja hirveen törmättiin 1 680 kertaa. Kasvua hirvionnettomuuksissa vuoteen 2020 verrattuna oli kymmenen prosenttia. Noin kolmannes onnettomuuksista tapahtui syys–lokakuussa.
Riski on kaikkein korkeimmillaan viikoilla 42–48, eli tänä vuonna noin lokakuun puolivälistä marras–joulukuun vaihteeseen. Joulukuussa eläinkolarin riskit ovat jo pienemmät.
Lue myös: Yli puolet hirvikolareissa kuolleista moottoripyöräilijöitä – tältä näyttää, kun motoristin henki on senteistä kiinni
Monet eläimet lähtevät liikkeelle hämärän turvin, ja kaksi kolmesta eläinkolarista tapahtuukin auringonlaskun jälkeisinä tunteina. Syksyn pimeys hankaloittaa eläinten näkemistä, joten ratin takana on oltava hereillä.
Eläinkolareiden vauriot erilaisia
Hirveen törmääminen on tavanomaisista eläinkolareista vakavin. Kaikista eläinkolareista joka kymmenes johtaa auton lunastukseen, mutta hirvikolareista jopa 30 prosenttia.
Hirvet aiheuttavat valtaosan kaikista eläinkolareiden henkilövahingoista. Vaikka yli puolet hirvikolareissa kuolleista ovat moottoripyöräilijöitä, eivät autoilijatkaan ole turvassa. Hirvi on kooltaan suuri, ja se kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi.
