Eläinkolarien riski kasvaa syksyn pimetessä. Asiantuntijat kertovat, miten eläimen kohdatessa kannattaa toimia ja mitä tehdä, jos kolari kuitenkin tapahtuu.
Suomessa tapahtuu yli 13 000 eläinkolaria vuosittain. Hirvi-, peura- ja kauriskolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina, mutta suurimmillaan riski on syksyisin ja keväisin.
Hämäräeläimille aktiivisinta aikaa on tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen. Tuolloin autoilijan kannattaa tarkkailla paitsi tietä myös tienvieriä sekä pitää turvaväliä ja hidastaa nopeutta. Myös kännykän räplääminen kannattaa viimeistään tässä vaiheessa unohtaa.
– Keväällä tilanne on pahimmalla siksi, että nuoret eläimet vierotetaan silloin emoistaan, ja syksyllä siksi, että silloin alkaa hirven ja valkohäntäpeuran kiima-aika, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Paula Laukkanen selvittää Huomenta Suomen haastattelussa.
Myös syksyllä käynnistyvä hirvenmetsästys saattaa aiheuttaa eläimissä levottomuutta.
Vuodenajat vaikuttavat pienempiinkin eläimiin, kuten jäniksiin ja kanalintuihin. Jänikset kisailevat keväisin, kun taas metsot ja muut isot linnut voivat viipyillä teillä vaikka napsimassa hiekkaa ruoansulatuksensa tueksi.
Lue myös: Jos peuraa pienempi eläin juoksee auton eteen, pitääkö sen yli oikeasti ajaa?
Villisika on viisas liikenteessä
Liikenteessä sattuu kaikkein eniten törmäyksiä pienten hirvieläinten, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden, kanssa.
– Hirvi oli viime vuonna tapahtuneista eläinkolarista mukana noin kahdessa tuhannessa. Loput yli 10 000 olivat pieniä hirvieläimiä. Suurpedot tulivat pienempänä fraktiona, Laukkanen sanoo.
Villisikakolareita tapahtui vuoden 2025 tilastojen mukaan 40.
– Villisika on tavallaan aika viisas eläin liikenteessä. Laumaa johtaa yleensä vanha kokenut emmakko, ja se osaa välttää teitä eri tavalla kuin hirvieläimet.
