Vain kolmasosa autoista läpäisee katsastuksen ilman yhtäkään korjauskehotusta. Vakavia, katsastuksen hylkäämiseen johtavia vikoja on joka neljännessä katsastettavassa autossa.
– Käyttöjarru on ollut jo pitkän aikaa yleisin hylkäämisen peruste, kertoo A-Katsastuksen tekninen johtaja Hannu Pellikka.
Liian kuluneilla jarrulevyillä tai jarrupaloilla ei katsastusta läpäise. Osa katsastukseen tulleista autoista on joutunut jopa käyttökieltoon, kun jarrut ovat kuluneet täysin puhki.
Lisäksi kaikkien jarrun liukupintojen on oltava puhtaita ja liikkuvia, toteaa K1-katsastajien tekninen johtaja Timo Ojala.
Jarrujen kulumisaikaa on vaikea määritellä tarkasti. Kaikkein kovimmilla jarrut ovat painavilla, kaupunkikäytössä olevilla autoilla. Kevyet, pääasiassa maanteillä huristelevat ajoneuvot pärjäävät pienemmällä jarrukulutuksella.
– Jarruvikoja on usein autoissa, mitkä seisovat paljon. Autot ovat luotuja liikkumaan, silloin ne tuntuvat kestävän parhaiten, Ojala jatkaa.
Päästöjä syynätään tarkasti
EU:n päästörajoitukset ovat nostaneet pakokaasupäästöt katsastuksen hylkäyslistan kakkoseksi.
Pakokaasuviat ovat olleet kasvussa, koska päästönormeja on kiristetty vuonna 2001 valmistetuille tai sitä uudemmille autoille.
– Vikakoodien luku, eli OBD-mittaus on tiukentanut valvontaa bensiinikäyttöisillä autoilla. Eiköhän EU-lainsäädäntö tuo diesel-autotkin pian OBD-mittauksen pariin, Ojala miettii.
Kun autolle kertyy ikää, ovat nivelet koetuksella, kuten ihmisilläkin. Etuakseliston alapallonivel kuluu käytössä väljäksi. Lisäksi ohjauslaitteiden mekaaninen nivel löystyy ajan myötä Säännöllinen vierailu määräaikaishuollossa pitää nämä viat kurissa.
– Vaikutus ajoon on näiden vikojen alkuvaiheessa kohtuullisen pientä, katsastusmenetelmillä ne huomataan hyvissä ajoin, Pellikka tuumaa.
Ratti ei kuitenkaan enää tottele, jos nivelet putoavat paikoiltaan.
– Jos ohjauksen raidetangon päät kuluvat liikaa, on riskinä, että tanko putoaa pois pesästä. Silloin ohjaaminen menee mahdottomaksi, Pellikka jatkaa.