Ei olisi tarvinnut. Tämähän on ihan vanha mekko. Ei, piiras oli liian suolaista, älkää kiitelkö. Etkö sinäkään osaa kiittää?
Kiitos, monikko kiitokset: kiitollisuudentunteen sanallinen ilmaisu.
Tuhannet kiitokset.
Paljon kiitoksia!
Lausun kiitokseni.
Miksi se on niin vaikeaa?
Moni meistä tekee jatkuvasti saman virheen, kun eteen tulee meille osoitettu lahja tai huomionosoitus. Emme osaa kiittää, joten käännämme huomion saamastamme kauniista lahjasta tai huomionosoituksesta lahjan antajaan tai omiin vikoihimme. En minä olisi tarvinnut, sinä se aina olet niin ihana, sinullehan tämä lahja kuuluisi!
Kiittämisen kiertämisellä on negatiivisia seurauksia: lahjan antaja voi tuntea, ettet arvosta hänen panostaan tai oikeasti pidä lahjasta. Paketin ojentaminen kiitosten kiertelijälle on myös turhauttavaa, koska antaja tietää etukäteen, ettei pelkkää kiitos-sanaa kuulu – sen parina on aina jonkinlainen vähättelevä ilmaus. En minä mitään kaipaa, olisit säästänyt rahat ja ostanut itsellesi!
Oikeanlainen kiittäminen on tärkeää, sillä se ilmaisee arvostusta ja kiitollisuutta lahjan antajaa tai palveluksen tekijää kohtaan. Kiittämisessä ei ole mitään noloa, päin vastoin: mollaamalla itseämme teemme kauniista huomionosoituksesta jotakin aivan muuta.
