Änkytyksen kanssa voi oppia elämään, eikä se estä esimerkiksi erilaistan urahaaveiden tavoittelua aikuisena.
Moni varmasti tunnista erilaiset sosiaaliset tilanteet, jotka saattavat olla epämukavia tai aiheuttaa jo ennakkoon pientä jännitystä. Silloin puhuminen voi muuttua haastavaksi, kun oikeita sanoja ei meinaa löytyä ja mieli tyhjenee.
Helsingin yliopiston farmakologian professori Toni Rantamäki vieraili Huomenta Suomen lähetyksessä kertomassa, millaista elämä on änkytyksen kanssa.
Änkytys on tahdosta riippumaton puheen sujuvuuden häiriö, kertoo Suomen änkytysyhdistys ry. Sille ovat ominaista erilaiset puheen toistot, venytykset ja lukot. Änkytys ei johdu siitä, että ihminen olisi puhuessaan hermostunut, jännittynyt tai epävarma itsestään.
Lue myös: Voiko jännittämisestä oppia pois? Nykyaika suosii ekstroverttejä: "Ujouteen sekoitetaan negatiivisia piirteitä"
Mikä voi laukaista änkytyksen?
Rantamäki muistaa änkytyksen alkaneen jo varhaislapsuudessa.
– Olen ollut aika pieni, ehkä 2–4 vuoden ikäinen. Muistan tilanteen, jossa naapurin mies minulle huusi jostakin, ja tämä jotenkin sitten sai käynnistymään sen, että aloin änkyttämään, hän muistelee.
Hän kuitenkin arvioi, että änkytyksen taustalla on todennäköisesti monia tekijöitä, eikä pelkästään yksi yksittäinen pelottava kokemus.
Hän kertoo nuorena haaveilleensa lääkkeestä, joka olisi poistanut änkytyksen.
– Armeija oli vaikeaa, koska siellä piti sanoa tarkalleen tietyllä tavalla asia, ja se on tietenkin vaikeaa, kun on tällainen taipumus änkyttää, Rantamäki muistelee nuoruuttaan.
Vasta myöhemmin hän ymmärsi, ettei ole olemassa yksittäistä pilleriä, joka poistaisi änkytyksen.
Lue myös: Kädet ja ääni tärisevät esiintyessä? Asiantuntija kertoo pahimman virheen
Hyväksyminen avainasemassa
Änkytys ilmenee monin eri tavoin, ja sillä voi olla erilaisia vaikutuksia änkyttävän henkilön arkeen.
Änkytys ei kuitenkaan estänyt Rantamäkeä etenemästä akateemisella urallallaan, johon kuuluu myös julkisia esiintymisiä. Hän kertoo oppineensa elämään änkytyksen kanssa hyväksymisen kautta, eikä se esimerkiksi estä häntä esiintymästä tai luennoimasta yliopistolla. Hän nostaa esiin myös avoimuuden merkityksen.
– Sanon usein luennon alussa, että hei, minulla on änkytys ja jos se teitä häiritsee, niin voitte poistua, Rantamäki kertoo.
Änkytys ei johdu jännityksestä, mutta jännitys voi pahentaa oireita. Rantamäki arvioi, että änkytys on ennen kaikkea kommunikaation ongelma, ei niinkään puheen ongelma. Tärkeintä on olla keskittymättä liikaa omaan puheeseen ja ottaa koko keho mukaan kommunikointiin.
Rantamäki muistuttaa myös, että monet tunnetut esiintyjät, kuten Bruce Willis ja Ed Sheeran, ovat kertoneet änkyttävänsä, mutta se ei jostain syystä näy opetelluissa vuorosanoissa tai laulamisessa.
– Ehkä se liittyy jotenkin omaan kontrolliin tietyllä tavalla, Rantamäki pohtii.