9:27Voiko ujouden kääntää supervoimakseen? Saako Suomessa jännittää, sorsiiko nykyaika ujoja?
Julkaistu 19.03.2025 13:46
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Sosiaalinen jännittäminen on piirre, josta moni toivoo pääsevänsä eroon. Sorsiiko nykyaika ujoja?
– Vähän jännittää kyllä, Joni Martikainen myönsi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Televisiossa oleminen voi ymmärrettävästi jännittää. Toisinaan arkisemmatkin tilanteet nostattavat hien pintaan. Psykologina toimiva Martikainen on kirjoittanut rohkaisukirjan ujoille.
"Sosiaaliset suoriutumistilanteet" ovat jännittäviä
Sosiaalinen jännittäminen on piirre, josta moni toivoo pääsevänsä eroon. Martikaisen mukaan jännittäminen on yleistä, ja myös hieman eri asia kuin ujous.
– Noin 75 prosenttia ihmisistä on jännittänyt joskus elämässään jotain tilannetta. Se johtuu siitä, että tietynlaiset sosiaaliset suoriutumistilanteet ovat lähtökohtaisesti jännittäviä, Martikainen kuvaa.
– Noin 25 prosenttia ihmisistä on ujoja. Ujot jännittävät vähän keskimääräistä enemmän.
Sosiaaliset ihmiset nähdään paljon puhuvina, sosiaalisina ja menestyvinä.
Martikaisen mukaan kulttuuri on muuttunut ekstrovertteja suosivammaksi. Toisaalta joskus olisi tarpeellisempaa vain kuunnella hiljaa.
– Jotenkin ulospäinsuuntautuneisuuteen yhdistetään paljon sosiaalisia taitoja tai itsearvostusta. Ja ujouteen sekoitetaan ehkä sellaisia negatiivisia piirteitä, että se olisi heikkoja sosiaalisia taitoja tai heikkoa sosiaalista itseluottamusta, Martikainen kuvaa.
Moni pyrkii peittämään ujoutta ja olemaan rohkeampi, vaikka se ahdistaisi.
– Kaikkiin piirteisiin liittyy vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Ujolla haavoittuvuudet ovat yleensä ensivaikutelmissa, uusissa tilanteissa. Ei saada niin paljon omaa potentiaalia esille esiintymistilanteessa, työhaastattelussa tai ensitreffeillä, Martikainen kuvaa.
Pitkässä juoksussa ujouteen liittyy vahvuuksia.
– Ujo on usein tunnollinen, yhteistyökyvykäs, joustava. Ujoja arvioidaan näissä suhteissa työtovereina, parisuhdekumppaneina, ystävinä keskimääräistä paremmiksi.
Ekstroverteilläkin ongelmansa: "He miettivät, että taas minä puhuin"
Kuvaa itsestään ihmisenä voisikin muodostaa ujouden pitkäaikaisten etujen, ei ensivaikutelman haavoittuvuuden kautta.
Toisaalta Martikaisella on myös ekstroverttejä asiakkaita, jotka kokevat olevansa liian puheliaita.
– He miettivät, että taas minä puhuin, unohdin kuunnella. Ujolla se menee juuri toisin päin, ujon on vähän vaikeampi puhua, mutta hän on usein tietyllä tavalla parempi kuuntelija. Molempiahan tarvitaan: puhuja tarvitsee kuuntelijaa, kuuntelija puhujaa, Martikainen kuvaa.
"Suojakäyttäytyminen estää meitä oppimasta, että siinä tilanteessa ei ollutkaan mitään pelättävää"
Tapaamisessa tai uudessa tilanteessa esiin voi puskea sosiaalinen suojakäyttäytyminen. Se on toimintaa, jota ihminen tekee pärjätäkseen sosiaalisen jännittämisen kanssa. Jännittämistä voi esimerkiksi piilottaa.
– Minullakin vaistomaisesti nyt lähtee käyntiin tällainen, että menee vähän jäykäksi, Martikainen kuvailee.
– Yritämme tietyllä tavalla pärjätä sosiaalisen jännittämisen kanssa suojautumalla jollain tavalla muiden arvioilta, että muut eivät huomaisi sitä [jännitystä]. Mutta pitkässä juoksussa suojakäyttäytyminen estää meitä oppimasta, että siinä tilanteessa ei ollutkaan mitään pelättävää.
Voiko ujouden kääntää supervoimakseen? Sorsiiko nykyaika ujoja? Miksi sosiaaliset tilanteet kuormittavat? Mikä suomalaisia jännittää? Katso keskustelu yllä olevalta videolta.
