Eduskuntavaalit: Nämä kaikki asiat äänestävän tulee tietää – kuka saa asettua ehdolle ja mitä äänestyspaikalle mentäessä täytyy muistaa?

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019. Tästä jutusta löydät kaiken oleellisen vaaleihin liittyvän. Juttuun on koottu esimerkiksi, milloin ehdokasasettelut ovat ohi, milloin vaalikoneet pyörähtävät käyntiin ja kuka oikeastaan saa asettua ehdolle.

Eduskuntaan valitaan kevään vaaleissa yhteensä 200 kansanedustajaa, joiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat muun muassa lakien säätäminen, pääministerin valitseminen sekä valtion budjetista päättäminen.

Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 5. maaliskuuta ja ehdokasasettelu vahvistetaan maaliskuun 14. päivänä.

MILLOIN VOI ÄÄNESTÄÄ?

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta ja ennakkoäänestys kotimaassa tapahtuu seitsemän päivän ajan 3.–9. huhtikuuta.

Vaalipäivänä vaalihuoneistot ovat auki aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.

Ulkomailta ennakkoäänestys onnistuu 3.–6. huhtikuuta välisenä aikana ja itse eduskuntavaalien tulokset vahvistetaan huhtikuun 17. päivään mennessä.

Alustava tulos on kuitenkin selvillä jo äänestyspäivän iltana.

MISSÄ VOI ÄÄNESTÄÄ?

Vaalipäivänä 14. huhtikuuta kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan, joka kerrotaan postitse lähetetyssä ilmoituskortissa.

Vaalihuoneistot avautuvat virallisena vaalipäivänä aamuyhdeksältä ja äänestäminen jatkuu iltakahdeksaan saakka. Jos vaalihuoneistossa on jonoa, saavat kaikki kahdeksaan mennessä paikalle tulleet vielä äänestää rauhassa ennen vaalihuoneiston sulkeutumista.

Ennakkoon äänestäessä kukin äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomailla. 

Kotimaassa suurimmissa kunnissa ennakkoäänestyspaikkoja on yleensä runsaasti ja ne ovat usein auki kaikkina ennakkoäänestyspäivinä.

Ulkomailla ennakkoäänestyspaikat ovat tarkasti rajattuja. Maakohtaisen listan eri ennakkoäänestyspaikoista löydät täältä.

Poikkeustapauksissa eduskuntavaaleissa on mahdollista myös äänestää laitoksissa kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa tai vankiloissa.

Liikuntarajoitteisilla tarjotaan mahdollisuus äänestää kotona ja vaalien ajan ulkomailla asuvien ja oleskelevien on mahdollista äänestää kirjeitse.

Lue myös: MTV Uutiset seuraa politiikan superkevättä herkeämättä – luvassa ennätysmäinen paketti vaaliohjelmaa kaikissa kanavissa

KUKA SAA ÄÄNESTÄÄ?

Eduskuntavaaleissa äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Jokaiselle äänioikeutetulle lähetetään ennen vaaleja postitse ilmoitus äänioikeudesta, jossa mainitaan muun muassa virallinen vaalipäivä, ennakkoäänestyspäivät, oman vaalipiirin yleiset ennakkoäänestyspaikat sekä vaalipäivän virallinen äänestyspaikka. 

MITÄ ÄÄNESTYSPAIKALLE MENTÄESSÄ TÄYTYY MUISTAA?

Ennen äänestyspaikalle menoa täytyy muistaa pari asiaa. Äänestyspaikalla tarvitaan aina henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai muu vastaava kuvallinen asiakirja. 

Jos tällaista asiakirjaa ei ole, voi lähimmältä poliisilaitokselta hakea äänestämistä varten annettavan väliaikaisen henkilökortin. Kortti on maksuton, mutta sitä hakiessa täytyy olla mukana kaksi passikuvaa.

Vaalipäivänä voi äänestää vain postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa. Itse ilmoituskorttia ei tarvita äänestyksessä, mutta halutessaan sen voi tuoda mukaansa.

Jos ilmoituskorttia ei jostain syystä ole postitettu, sitä voi tiedustella lähimmästä maistraatista. Omaa äänestyspaikkaansa voi tiedustella myös vaalipalvelunumerosta 0800 9 4770.

Vaalipaikalle saa ottaa mukaan oman vaaliavustajan, jos äänestysmerkintää ei jostain syystä kykene tekemään itse. Vaaliavustaja ei kuitenkaan voi olla vaaleissa ehdokkaana eikä hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa voi myöskään olla ehdokaslistoilla.

Tarvittaessa äänestyspaikoilla on myös erityisiä vaaliavustajia.

KUKA SAA ASETTUA EHDOLLE?

Eduskunnassa ehdolle saa asettua jokainen äänioikeutettu henkilö, joka ei ole holhouksen alainen. 

Kansanedustajaksi ei voida kuitenkaan valita sotilasvirassa olevaa henkilöä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiavaltuutettua, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä tai valtakunnansyyttäjää.

Jokainen ehdokas voi asettautua ehdokkaaksi kotikunnastaan riippumatta missä tahansa vaalipiirissä.

MITÄ KAUTTA VOI ASETTUA EHDOLLE?

Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa ehdolle joko puoluerekisteriin merkityt puoleet tai vähintään 100 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. 

Puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä yhtä monta ehdokasta kuin piiristä valitaan kansanedustajia.

Puolueet voivat muodostaa keskenään myös vaaliliittoja, mutta vaaliliton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä ei saa ylittää yksittäisten puolueiden ehdokkaiden enimmäismäärää.

Myös valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja.

Vuoden 2019 ehdokkaiden enimmäismäärät per puolue, vaaliliitto tai yhteislista:

Lähde: Oikeusministeriön vaalisivut

KUINKA KANSANEDUSTAJAT VALITAAN?

Kansanedustajat valitaan neliportaisen järjestelmän kautta.

Ensin lasketaan kunkin ryhmittymän (puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen) saama kokonaisäänimäärä.

Tämän jälkeen ehdokkaat asetetaan äänimäärien perusteella paremmuusjärjestykseen.

Kullekin ehdokkaalle lasketaan oma vertausluku. Eniten ääniä saanut saa ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet siitä, kolmanneksi tullut kolmanneksen ja niin edelleen.

Suurimman vertausluvun saaneet ehdokkaat valitaan kansanedustajiksi.

Näin ollen on mahdollista, että eduskuntaan valitaan ehdokkaita, jotka ovat saaneet vähemmän ääniä kuin jotkut ulkopuolelle jääneet.

Jutun lähteenä on käytetty oikeusministeriön vaalisivuja.