Nato-maiden on määrä sopia uudesta puolustusmenotavoitteesta kesäkuun huippukokouksessa. Tavoitteen arvioidaan olevan yhteensä jopa viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tästä 3,5 prosenttia olisi suoria puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia erilaisia puolustuskykyjä tukevia investointeja kuten liikenneyhteyksien vahvistamista.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana aloittava Heikki Autto (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo (vas.) pohtivat mistä saadaan lisämiljardit kasvaviin puolustusmenoihin Eduskunnan Takahuone ohjelmassa.
– Meillä on paljon jäsenmaita, jotka eivät edes siihen nykyiseen tavoitteeseen pääse. On erittäin tärkeää myös pystyä tässä keskustelussa kertomaan, että miten tämä kaikki rahoitetaan. Eli se ei voi mennä niin, että pienituloisilta vain leikataan ja toisaalla ollaan valmiita lisäämään miljardeja, toteaa Honkasalo.
Autto luottaa siihen, että hallituksen politiikka saa Suomen talouden nousuun ja sitä kautta voidaan rahoittaa nousevia puolustusmenoja. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko lisävelkaantuminen kokoomuksen mielestä hyväksyttävää, kun on kyse puolustusmenoista.
– Täällä kannattaa palkata ja mennä töihin. Me rakennamme sellaista toiveikasta tulevaisuutta suomalaisille, jotka viime kädessä korkean osaamisen kautta, johon hallitus myös panostaa, luo sen kestävän talouden pohjan kaiken tämän turvallisuuden rahoittamiselle, uskoo Autto.
Honkasalo peräänkuuluttaa avointa keskustelua
Honkasalo ihmettelee, että Suomen hallituksen päätöstä nostaa puolustusmenoja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä pidettiin ensin hyvin kovana tavoitteena. Nyt keskustellaan jo vielä suuremmista summista itsestäänselvyytenä.
– Jokaisen pitää muistaa, että 0,2 prosentin nosto ja puolen prosentin nosto – se on valtava määrä euromääräistä rahaa. Silloin meidän pitää olla valmiita myös puhumaan siitä, miten meillä on varaa rahoittaa näin massiivisia investointeja, Honkasalo sanoo.
Autton mukaan se on Suomen etu, jos kaikki Naton jäsenmaat panostavat 3,5 prosenttia BKT:sta puolustukseen, eikä Suomen kannata tätä vastustaa.
– Osana Natoon liittokuntaa pyrimme maksimaalisesti vahvistamaan Euroopan turvallisuutta, sanoo Autto.
– Olisi hyvää pitää malttia keskustelussa, eli ei voi olla niin, että piikki on auki, toteaa Honkasalo.