Suomen huoltovarmuusosaamista käydään ihmettelemässä ympäri maailmaa, mutta digitaalisesta huoltovarmuudesta puhutaan paljon vähemmän.
Digitaalisesta huoltovarmuudesta huolehtiminen ei ole kuitenkaan ainoastaan viranomaisten vastuulla, vaan jokaisen kansalaisen tulisi huolehtia omasta digitaalisesta turvallisuudestaan.
Digitaalinen huoltovarmuus laajentaa perinteistä huoltovarmuuden käsitettä. Yleensä huoltovarmuuden yhteydessä ajatellaan perinteisiä asioita, kuten vedenjakelua tai ruokaa.
Kaikkeen huoltovarmuuteen liittyy kuitenkin nykyään myös digitaalisuus.
– Meidän yhteiskuntamme on täysin riippuvainen digitaalisista asioista. Huoltovarmuusajattelu laajentuu myös digitaalisten toimintaympäristöjen puolelle, turvallisuus- ja puolustussektorin liiketoimintajohtaja Markus Asikainen Goforelta sanoo.
Digitaalisuus on kaikessa läsnä arjessa
Digitaalisen huoltovarmuuden pettämisen voi jokainen huomata omassa arkielämässään.
– Me olemme tottuneet käyttämään kännykkää, Teamsia tai vaikkapa Google meatsia työroolissa. Entä jos tällaiset yhteydenpitokanavat eivät olekaan saatavilla? Siinä on yksi ihan konkreettinen esimerkki, Digipoolin puheenjohtaja Hanna Kivelä sanoo.
– Lisäksi jos miettii esimerkiksi pankkipalveluita, maksamista, se että saamme kaupasta ruokaa. Mitä jos pankkikortti tai kännykkä ei ole käytettävissä, onko käteistä taskussa? Arjen sujuvuus, sitä se digitaalinen huoltovarmuus on, ihan yhtä lailla kuin ruoka, vesi tai sähkö, hän jatkaa.
Suomi on perinteisessä huoltovarmuudessa, kuten myös digitalisaatiossa edelläkävijämaita maailmassa.
– Kolikon toinen puoli on, että kun me olemme digitalisaation edelläkävijöitä, sitä kautta meille tulee myös velvollisuus huolehtia digitalisaation huoltovarmuudesta. Riippuvuussuhteet muodostuvat yhä monimutkaisemmiksi, mitä enemmän olemme digitaalisten asioiden varassa, Asikainen kertoo.
Lue myös: Kyberturvallisuuskeskus: ”Tällaisen vian ei missään nimessä pitäisi tapahtua” – maailmaa häiriköinyt tietoturvavika on harvinainen
Tarkkana mitä tietoja antaa
Jokainen ihminen voi itse parantaa omaa digitaalista turvallisuuttaan olemalla tarkkana siitä, mitä tietoja syöttää ja minne.
– Kun puhutaan kyberturvallisuudesta, on tärkeää huomioida, että tiedot voivat päätyä sellaisten toimijoiden käyttöön, jotka käyttävät niitä haitallisella tavalla, Asikainen muistuttaa.
– Yksittäisen ihmisen, yksittäisen kansalaisen näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että olemme riippuvaisia digitaalisista asioista, hän lisää.
Sodat ja konfliktit ulkomailla ovat myös lisänneet uhkia, rikollisuutta ja kyberhyökkäyksiä tietoverkoissa.
Kyberrikollisuus haastaa myös esimerkiksi energianjakelua, koska häiriöitä pystytään aiheuttamaan etäältä.
– Entistä enemmän digitaalisuus koskee myös energiajärjestelmää. Sähkömarkkinassa se voi aiheuttaa tosi rajuja muutoksia tai häiriöitä, jos joku sitä pääsisi manipuloimaan, toiminnanjohtaja Eero Haapalehto Energiakaupungit ry:stä toteaa.