Diabeteksen hoidossa huikeat erot: Ruotsissa uusimmat laitteet, Suomi jälkijunassa

Ruotsissa otettiin käyttöön jo kaksi vuotta sitten tekniikka, jonka avulla diabeetikko voi seurata jatkuvasti kudossokeriaan. Ruotsissa tekniikalla on jo yli 25 000 käyttäjää. Suomessa laite otettiin käyttöön vasta keväällä, ja käyttäjiä on tällä hetkellä kolmisentuhatta.

Helpottaa arkea

Kyse on FreeStyle Libre - sensorista, joka usein kiinnitetään käsivarteen. Laite on noin kahden euron kolikon kokoinen ja se pitää vaihtaa vain kahden viikon välein, eikä sitä tarvitse kalibroida. Kalibrointi eli verensokerin mittaus sormenpäästä pitää monissa muissa sensoreissa tehdä pari kolme kertaa päivässä. 

Ruotsissa laajasti käytössä olevasta sensorista saavat esim. vanhemmat vain pientä laitetta sensorin edessä vilauttamalla tiedon lapsen verensokerista. Mittaus onnistuu myös vaatteen läpi ja sen kanssa voi myös mm. saunoa. 

Ykköstyypin diabeetikot mittavaat verensokerin monta kertaa päivässä sormenpäästä. Lehtikuva

Sensoritekniikka mahdollistaa paremman sokeritasapainon ja luo turvallisuuden tunnetta diabeetikoille. Lisäksi lapsen sormenpäät säästyvät jatkuvalta mittaamiselta. Monilla diabeteslapsilla mittauksia on tehtävä usein, koska verensokeri vaihtelee erittäin monista syistä. Liikunta ja jopa jännitys voi vaikuttaa verensokeriin. Diabeteslasten vanhempien Facebookin vertaistukiryhmässä koekäyttöön saatua laitetta kehutaan paljon.

– Meidän liikkuvainen 13-vuotias poika on tyytyväinen. Ennen jouduttiin mittamaan verensokeri jopa 30 kertaa päivässä, kertoo yksi äiti.

– Ehdottomasti haluttaisi saada laite jatkuvaan käyttöön. Tuntuvat kuitenkin olevan kiven takana ja lääkärien kädet sidottuja. Helpottaa myös koulussa ja on turvallisempi jättää lapsi muiden hoitoon, kertoo puolestaan 7-vuotiaan pojan äiti Minna MTV:lle.  

Tiedon verensokerista voi saada laitteesta riippuen monitorille, omaan tai huoltajan puhelimeen sekä hoitoyksikköön. Laite voi hälyttää sokeritason muutoksesta ennakoiden. 

– Suomessa perusteet laitteiden myöntämiselle ovat valmistuneet tuskastuttavan hitaasti sairaanhoitopiireissä. Mielestäni ne voitaisiin kopioida meille sellaisenaan Ruotsista, sanoo diabetologi Markku Saraheimo.  

Eroja myös järjestelmässä

Ruotsissa toimii myös valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmä. Liiton mukaan vastaava laaturekisteri tarvittaisiin Suomeenkin.  

– Etenkin jos asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy sote-uudistuksessa, tarvitaan laatutietoa valinnan perustaksi, sanoo ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.  

Tampereella alkoivat perjantaina kaksipäiväiset Diabetes 2016 -messut, jossa on esillä muun muassa diabeteksen hoitomenetelmiä. Messujen teema "Minun diabetekseni ei ole kansansairaus" painottaa sairauden ja sen hoitamisen yksilöllisyyttä.  

– Hoidon entistä tehokkaampi yksilöllinen räätälöinti on tulevaisuuden mahdollisuus ja haaste, toteaa myös messuilla esiintyvä Pirjo Ilanne-Parikka.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista. THL:n mukaan suuri osa suomalaisista ei ole tietoinen sairaudestaan, sillä tyypin 2 diabetes ei alussa aiheuta erityisiä oireita.  Insuliinihoitoa vaativaa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista.