USA 1998. Ohjaus: Alex Proyas. Käsikirjoitus: Alex Proyas, Lem Dobbs, David S. Goyer. Kuvaus: Dariusz Wolski, A.S.C. Leikkaus: Dov Hoenig, A.C.E. Lavastus: George Liddle, Patrick Tatopoulos. Musiikki: Trevor Jones. Tuotanto: Andrew Mason, Alex Proyas. Pääosissa: Rufus Sewell, William Hurt, Kiefer Sutherland, Jennifer Connelly, Richard O Brien, Ian Richardson. Kesto 101 min.
Australialaisohjaaja Alex Proyas (The Crow) jatkaa mystisen, keinotekoisen maailman valkokankaalle luomista uudessa elokuvassaan Dark City. Leffa ammentaa onnistuneella tavalla vaikutteita tummasävyisistä scifisarjakuvista ja sen maailman synkät rakennusaineet ovat jokaiselta yksityiskohdaltaan avoimen tyylitietoisia.
Dark Cityn päähenkilö John Murdoch herää muistinsa menettäneenä hotellihuoneesta murhatun ilotytön kanssa.Mies alkaa selvitellä olemistaan ja törmää outoon miesjoukkoon, joka pitää kaupunkia otteessaan orjuutetun tohtori Schreberin (Sutherland) avustuksella. Murdoch ei vaivu uneen öisen virityksen kuten käy kaikille muille, muun muassa Murdockin vaimolle (Connelly) ja miestä jahtaavalle poliisietsivälle (Hurt). Murdochin maailmassa päivä ei nouse, kaupugista ei pääse pois eikä yö tunnu koskaan loppuvan.
Proyas alkaa avata oudon muukalaisrodun tekemisistä kertovaa vyyhtiä kuin mustan dekkarielokuvan mysteeriä. Tyylillä toteutetut erikoistehosteet putoilevat mukaan pikkuhiljaa katsojien imeytyessä mystiseen maailmaan, jossa on juurensa niin saksalaisessa ekspressionismissa kuin Blade Runnerissa ja Brasilissakin. Kuvat voisi helposti myös kuvitella sarjakuva-albumin sivuille, joita kahlaisi mielikseen.
Proyaksen työtyhmä on tehnyt maailmanrakennuksessa kunnioitettavan työn. Pimeyttä ohuilla valoilla puhkova Dariusz Wolskin kuvaus, tyylikäs mustanpuhuvan goottinen David Liddlen ja Patrick Tatopouloksen lavastus ja tempoileva Trevor Jonesin musiikki pitävät tarinan taikaa yllä. Proyas pitää myös näyttelijät mainiosti tyylitietoisissa pihdeissään, mitään ylilyöntejä ei esiinny.
Henkilöhahmot ovatkin niin arkkityyppisiä kuin voisi kuvitella. Pohjimmiltaan hyvä, hankaluuuksiin upotettu Rufus Sewell esittää Murdochia mainiosti, Kiefer Sutherland on eksentrisenä lääkärinä tehtävänsä tasalla, William Hurt tuo etsivän rooliinsa sisäsyntyistä humanismiaan ja Jennifer Connelly on Murdochin vaimona ihastuttavan eteerinen. Mustatakkiset avaruusrodun edustajat pitäytyvät vähäeleisessä tyylissään naksutellen hampaitaan joukkohypnoosisessioissaan. Richard O Brien on rodun toiminnan miehen herra Handin osassa kerrassaan hyytävä.