Caroline kirjoitti neljältä aamulla runon miehelleen, joka nukkui makoisasti samalla, kun Caroline valvoi perheen vauvan kanssa.
Carolinen runosuoni sykähti neljältä aamuyöllä, kun hän valvoi lapsensa kanssa. Carolinen mies sen sijaan nukkui rauhaisasti. Tästä inspiroituneena Caroline kirjoitti runon, joka kosketti monia.
"Keskiyöstä aamunkoittoon olemme vain minä ja vauva..."
Caroline Olling Andersen pitää myös The Mommy Poet (suom. "äitirunoilija") -nimistä blogia. Hittirunossaan Caroline toteaa, että todella rakastaa "isiä", koska ilman isiä hän ei olisi saanut rakasta lastaan.
– Mutta keskiyöstä aamunkoittoon olemme vain minä ja vauva. Ja kun tunnit kuluvat, en aio valehdella: äidin rakkaus hiipuu hiljaa, siitä tulee vihaista ja heikkoa. Koska mitä tahansa tapahtuukin, isäsi on, hitto vie, unessa, Carolinen kuvailee.
Naisen runossa maalataan kaunis kuva illasta, jolloin isä ja äiti suukottavat toisiaan rakastavasti ja menevät nukkumaan. Vain Caroline kuitenkin herää tunnin kuluttua.
– Sinä (lapseni) kääntelehdit ja vääntelehdit, alat piereskellä. Elehdit, että haluat ruokaa. Äiti on siinä pullon tai rinnan kanssa. Isä kuorsaa tavalla, jonka osaa parhaiten, Caroline kuvaa.