Caroline imetti vauvaa aamuyöllä, kun mies vain nukkui – kirjoitti kuvaavan runon tilanteesta: "Isäsi pieraisee, kääntyy ja jatkaa kuorsaamista..."

Carolinen runosuoni sykähti neljältä aamuyöllä, kun hän valvoi lapsensa kanssa. Carolinen mies sen sijaan nukkui rauhaisasti. Tästä inspiroituneena Caroline kirjoitti runon, joka kosketti monia.

"Keskiyöstä aamunkoittoon olemme vain minä ja vauva..."

Caroline Olling Andersen pitää myös The Mommy Poet (suom. "äitirunoilija") -nimistä blogia. Hittirunossaan Caroline toteaa, että todella rakastaa "isiä", koska ilman isiä hän ei olisi saanut rakasta lastaan.

– Mutta keskiyöstä aamunkoittoon olemme vain minä ja vauva. Ja kun tunnit kuluvat, en aio valehdella: äidin rakkaus hiipuu hiljaa, siitä tulee vihaista ja heikkoa. Koska mitä tahansa tapahtuukin, isäsi on, hitto vie, unessa, Carolinen kuvailee.

Naisen runossa maalataan kaunis kuva illasta, jolloin isä ja äiti suukottavat toisiaan rakastavasti ja menevät nukkumaan. Vain Caroline kuitenkin herää tunnin kuluttua.

– Sinä (lapseni) kääntelehdit ja vääntelehdit, alat piereskellä. Elehdit, että haluat ruokaa. Äiti on siinä pullon tai rinnan kanssa. Isä kuorsaa tavalla, jonka osaa parhaiten, Caroline kuvaa.

Lue myös: Aviomiestä kiiteltiin vauvan hoitamisesta – perheenäiti kertoi totuuden arjestaan: "Tältäkö tasa-arvo näyttää?"

– Äiti röyhtäyttää sinut, ja pitelee ja heijaa huolella. Sinä puklaat kammottavan hajuista jogurttia äidin juuri pestyihin hiuksiin. Kun äiti vaihtaa paitaa ja moppaa oksennusta lattialta, isäsi pieraisee, kääntyy ja jatkaa kuorsaamista.

"Ja juuri, kun alan taas rakastaa isääsi enemmän..."

Seuraavan kerran Caroline joutuu heräämään uudelleen ennen aamukolmea, koska vauva vaatii jälleen ruokaa.

– "Luulen, että hänen on nälkä", isäsi toteaa, vetää peiton päänsä yli. Äiti tuijottaa häntä tappavalla katseella ja kierähtää sängystä.

Kun Caroline on ruokkinut lapsen ja palaa jälleen sänkyyn, hän havaitsee aviomiehensä kierähtäneen omalle puolelleen sänkyä.

– Äiti potkii häntä ja työntää hänet vihaisesti pois. "Mitä nyt, rakas?", mies voihkaisee rakastavasti. Isälläsi ei ole aavistustakaan siitä, että hänen kimppuunsa hyökätään. Hän ottaa minut syliinsä ja suukottaa selkääni. Ja juuri, kun alan taas rakastaa isääsi enemmän, sinä alat jokellella kehdossasi ja avaat silmäsi. Ja isä tönäisee minua hellästi huolehtimaan tarpeistasi. Näytän hänelle keskisormea ja valmistaudun ruokailuun.

Aamulla vihan tunne haihtuu

Kun aamu alkaa sarastaa, kaikki kuitenkin muuttuu: Caroline unohtaa yöllisen vihansa. Hän näkee miehensä hellivän tytärtään eikä enää muista yön ankeuksia.

– Pian sinusta kasvaa isin pikku tyttö. Et muista, että minä siivosin paskasi ja oksennuksesi. Kun istut isäsi sylissä ja hän laulaa sinulle, rakastat häntä ja ajattelet, ettei isä voi tehdä mitään väärin. Mutta rakas kultaseni, tämä runo on sinulle säilytettäväksi. Jotta tietäisit, että kaikkina noina pitkinä öinä isäsi oli, hitto vie, unessa!

Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.

Moni suuttui hauskaksi tarkoitetusta runosta

Carolinen runo sai runsaasti huomiota, eivätkä kaikki kommentit olleet miellyttäviä. Moni tuomitsi sekä Carolinen että hänen miehensä toiminnan ja ihmetteli, miksei mies auta kotona enempää.

Carolinen mies tekee 10–12 tunnin työpäivää opettajana ja tarvitsee unensa. Runossa Caroline käsitteli passiivis-aggressiivisia tunteita, joita hän kokee yön pitkinä tunteina. Facebookissa hän ihmetteli, miksi niin moni suuttui hauskaksi tarkoitetusta runosta.

On itsekin tuominnut muita äitejä

Samalla Caroline kuitenkin tunnusti, että on itsekin syyllistynyt muiden äitien tuomitsemiseen. Raskausaikanaan Caroline miehineen listasi asioita, joihin ei koskaan syyllistyisi vanhempana. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat lapsen synnyttyä.

– Joten haluaisinkin virallisesti pyytää anteeksi kaikkia ennen-kuin-minusta-tuli-äiti-tuomitsemisia, joita olen vuosien varrella tehnyt, Carolinen toteaa.

– Olen pahoillani, että tuijotin tappavasti naista, jolla oli lentokoneessa huutava vauva, joka pilasi lentokone-elokuvakokemukseni. Tai että mielessäni pyörittelin silmiäni kahvilassa huutavalle taaperolle, halusin äidin saavan hänet hallintaan tai, vielä parempaa, poistuvan.

Lue myös: Perheiden "näkymätön työ" edelleen äitien harteilla – vaatii veronsa mielenterveydestä: "Jatkuva asioiden jonglööraus vaikuttaa negatiivisesti"

Hän pyytää anteeksi sitä, että tuomitsi liian nuoria tai vanhoja äitejä, äitejä, jotka eivät pääse eroon raskauskiloistaan tai äitejä, jotka eivät imetä tai jotka antavat lapselleen iPadin.

– Olen pahoillani tuomitsevasta asenteestani. Teette hyvää työtä! Kunnioitan teitä, kanssaäidit... Ja tietenkin myös teitä, upeat isät!

Lähteet: Facebook.com, Boredpanda.com