Carmen Pekkarinen haluaa maailmasta puhtaamman ja kerää elokuussa 10 000 tupakantumppia – "Jos kerään koirankakkaa, voin kerätä tumppejakin"

Pekkarinen kerää tumppeja lenkeillään koiran kanssa kotinsa lähiympäristöstä Espoosta.

Video: Merien muovijäteongelma kasvaa

Tähän mennessä hän on kerännyt 5 568 tumppia. Projektin yhteydessä kodin ympäristö on käynyt tumpeista puhtaaksi.

– Olen kerännyt niin paljon tumppeja, että en enää löydä niitä kotialueeltani. Minun pitää kävellä vähän pidempää lenkkiä nyt, Pekkarinen kertoo.

"Jos kerään koirankakkaa, voin kerätä tumppejakin"

Muiden jälkien siivoaminen ei ole Pekkariselle uutta. Pekkarinen aloitti tumppien keräämisen maasta jo muutama vuosi sitten.

Vuonna 2016 Pekkarinen hankki koiran, ja koiralenkeillä hän huomasi, kuinka paljon maassa on hylättyjä tumppeja.

– Heitin sellaisen ajatuksen, että jos kerään koirankakkaa, niin voin yhtä hyvin kerätä tumppeja, Pekkarinen sanoo.

Nyt hän on kerännyt tumppeja jo yli kahden vuoden ajan. Suureen 10 000 tumpin keräystavoitteeseen idea tuli maailmalta.

– Luin artikkelin uusi-seelantilaisesta naisesta, joka keräsi 10 000 tumppia rannalta. 10 000 on iso numero, ja se saa huomiota. Ajattelin, että kyllä voin saada saman verran tumppeja alueelta, jolla asun Espoossa.

Pekkarinen aloitti keräyksen elokuun ensimmäinen päivä. Jo ensimmäisenä päivänä saaliina oli 187 tumppia.

Saasteet syynä keräykselle

Pekkarinen laskee ja säilyttää keräämänsä tumpit suuressa sangossa pihallaan. Pari kertaa hän on seonnut laskuissa, ja laskeminen on pitänyt aloittaa uudestaan

– Haluan näyttää kaikille, miltä se näyttää, kun kaikki tumpit ovat yhdessä.

Pekkarinen kerää tumppien lisäksi muitakin roskia. 10 000 tumpin tavoitteessaan hän päätyi kaikista roskista juuri tupakantumppien keräämiseen niiden saastuttavuuden takia.

Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista, kertoo Suomen ASH ry tiedotteessaan. WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki.

Maahan heitetty tupakantumppi päätyy suurella todennäköisyydellä lähimpään vesistöön.

– Asun Espoonjoen lähellä. Ajattelin, että jos on niin paljon tumppeja maassa, niin miten paljon saasteita menee jokeen ja sitten mereen. Se on syy, miksi kerään niitä, Pekkarinen sanoo.

Noin neljä miljardia tumppia päätyy mastoon

Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain, kertoo Suomen ASH ry.

Pekkarinen ei halua tuomita tupakointia, vaan kohdistaa katseensa roskaamiseen.

– Viestini on, että me kaikki voimme tehdä maailmasta paremman. Se on surullista, että ihmisten pitää kerätä toisten roskia itse pois. Miksi ihmisten täytyy ylipäätään roskata? Ei ole kova juttu ottaa roska pois maasta, ja panna kolmen metrin päähän roskakoriin.

Kesän alussa MTV uutisoi tapauksesta, jossa pieni linnunpoikanen kuoli syötyään tupakantumpin. Pekkarisessa uutinen herätti suuttumusta.

– Se on hyvä esimerkki, miksi ei kannata roskata. Yksi lintu kuoli, mutta miettikää montaako lintua ihmiset eivät näe, Pekkarinen sanoo.

Elokuun viimeinen päivä kampanja päättyy, mutta keräys ei lopu siihen. Pekkarinen aikoo jatkaa hylättyjen tumppien poimimista.

Carmen Pekkarisen tumppien keräyksen edistymistä voi seurata Facebookissa.