Autoliiton asiantuntija pitää väitettä alinopeutta ajavien kuskien vaarallisuudesta liikenteessä järjenvastaisena.
SDP:n kansanedustajan Timo Suhosen mielestä alinopeutta ajaville autoilijoille pitäisi antaa sakot ja tarpeen vaatiessa heiltä pitäisi ottaa kortti pois kokonaan.
Suhonen kirjoittaa Facebook-julkaisussaan, että alinopeutta ajava auto, jonka perässä kulkee useita autoja, on liikenteessä "liian vähälle huomiolle jäänyt, joka päivä maanteillä havaittavissa oleva ilmiö".
– Joka kerta, kun valtatiellä olen reissun päällä, on joku, joka ajaa 100 km/h-alueella häthätää 80 km/h. Tai on joku, joka ajaa 80 km/h-alueella reilua 65 km/h. Käsittämätöntä! hän päivittelee.
Suhonen luonnehtii näin toimivia liikenteen turvallisuutta heikentäviksi häirikköajelijoiksi ja ruuhkien aiheuttajiksi. Suhosen mukaan alinopeus ei ole turvallisuutta, jos se synnyttää vaarallisia ohitustilanteita.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ihmettelee kommenttia. Hän ei näe niin sanottua alinopeutta minkäänlaisena ongelmana.
– En ole oikein koskaan ymmärtänyt tuota alinopeus-termiä, ja pidän sitä aika absurdina. Nopeusrajoitus kertoo suurimman sallitun nopeuden ja on monta tekijää, minkä takia ihan oikeutetusti emme voi aina todellakaan ajaa sitä vauhtia.
Liian hidas ajaminen on Vesalaisen mukaan todellinen pulma vain ääritapauksissa.
– Olen poliisilta joskus kuullut, että joku autoilija on ajanut provokatiivisesti viittäkymppiä satasen alueella saatuaan ylinopeussakon. Toinen esimerkki on nuorten soidinmenot jossain kaupungin yössä, kun madellaan kävelynopeutta tai jopa hitaammin tarpeettomasti. Nämä ovat asia erikseen.
Henkilökohtaiset taidot ja ominaisuudet vaikuttavat
Nopeuden valinnalla vaikutetaan olennaisesti mahdollisuuksiin hallita autoa, Vesalainen tähdentää.
– Siihen, minkälaista nopeutta kenenkin kuuluu ajaa, vaikuttavat muun muassa olosuhteet, ajoneuvo sekä kuljettajan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ajokokemus ja terveydelliset syyt.
Vesalainen kertoo olevansa paljon tekemisissä esimerkiksi varttuneiden kuskien kanssa ikäautoilijakoulutuksissa.
– Moni ikäautoilijoista kertoo, että he pyrkivät hämäränäön heikentymisen takia lähtökohtaisesti välttämään pimeässä ajamista. Koska aina se ei ole mahdollista, he pyrkivät kompensoimaan huonoa näkökykyä pudottamalla ajonopeutta. Se ei ole millään tavalla huono asia.
Vesalainen viittaa toisaalta nuorten onnettomuuksiin, jotka johtuvat usein liian suurista tilannenopeuksista.
– Esimerkiksi ensimmäisiä kertojaan liukkaalla talvikelillä ajavan aloittelevan kuljettajan, jolla on vähän kokemusta haasteellisista talvikeleistä, pitäisi ajaa äärimmäisen varovasti. Mutta valitettavasti – jos autossa on vielä ryhmäpainetta, tai sitä tulee auton ulkopuolelta – voi olla, että omat taidot tulee yliavioitua ja tulee ajettua liian kovaa, minkä takia päädytään metsän puolelle.
– Ehdottomasti on isompi ongelma, että ajetaan omiin taitoihin, olosuhteisiin ja tilanteeseen nähden liian kovaa kuin että ajettaisiin liian hiljaa.
Osa nopeista autoilijoista on julistanut julkisesti, että pysykööt liikenteestä kokonaan poissa sellaiset kuskit, jotka eivät pysty ajamaan suurinta sallittua nopeutta.
Vesalaisen mukaan maantie kuuluu kaikille.
– Jokainen meistä on esimerkiksi joskus aloitellut kuljettajan taivaltaan, eikä ajamista opi kuin ajamalla.
– Sanoisin että pääsääntöisesti ne ihmiset, jotka aika ajoin haluavat nostaa alinopeus-käsitettä otsikoihin ovat aika usein itse rattiraivoajia ja sitä mieltä, että tie on vain heitä varten. Siinä olisi vahvasti peiliin katsomisen paikka, Vesalainen sanoo.
– Liikenne on iso kokonaisuus, jossa tarvitaan sosiaalisia taitoja ja muiden huomioon ottamista.
Vesalainen muistuttaa vielä, että maanteillä liikkuu myös esimerkiksi kuorma-autoja, joiden suurin sallittu nopeus on 80, vaikka tiekohtainen rajoitus olisi korkeampikin.
– Ajan itse hyvin paljon, mutta hyvin harvoin lähden raskasta yhdistelmää ohittamaan, vaan jään hyvällä, vähintään neljän sekunnin turvavälillä ajamaan sen perässä tasaista vauhtia. Jos ohitan sen, olen todennäköisesti hetken päästä seuraavan yhdistelmän perässä ja sen jälkeen taas seuraavan.
Vesalainen kertoo "ikävuosiensa ja ajokilometriensä ansiosta" hoksanneensa, että jos hän jää ajamaan yhdistelmän taakse noin kahdeksaakymppiä sen sijaan että lähtisi ohitusralliin, matkaan ei kulu juurikaan enempää aikaa.
– Ja kun jätän hyvän turvavälin, jos joku haluaa ohittaa minut, se onnistuu helposti. Ohittamisesta tulee ohittajalle herkästi sellainen fiilis, että matka joutuu, kun veren maku suussa ajetaan, mutta todellisuudessa ajansäästö on ihan olematon. Epätasainen ajotapa kuluttaa myös polttoainetta ja aiheuttaa tarpeettomia päästöjä. Hyvä turvaväli ja tasainen ajonopeus ovat kaiken a ja o.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa Lifestyle-toimituksessa, uutisdeskissä ja Huomenta Suomen suunnittelussa, joissa hän seuraa ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa terveys- ja ympäristöaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteeseen kati.hyttinen@mtv.fi.