Hitaus ja liian pienet turvavälit kiristävät suomalaisten autoilijoiden hermoja.
Rattiraivo voi näkyä liikenteessä aggressiivisena ajotyylinä, valojen vilkutteluna, tööttäilynä, vaarallisina ohituksina tai olemattomina turvaväleinä. Selvästi harvinaisempaa on, että raivoaja nousee autostaan tai lähtee jopa seuraamaan raivonsa kohdetta ilmaistakseen suuttumustaan kasvotusten, kertoo Liikenneturvan suunnittelija ja psykologi Jyrki Kaistinen.
Liikenneturvan kyselyiden perusteella suomalaiset ärsyyntyvät liikenteessä eniten kolmesta asiasta: yllättävistä käänteistä, hitaudesta ja esteistä, jotka estävät omien tavoitteiden saavuttamista, sekä liian pienistä turvaväleistä. Muiden ihmisten hitauden lisäksi myös ruuhkat ja kiire altistavat aggressiivisuudelle.
Kaistisen mukaan yleisesti elämässään aggressiivisesti käyttäytyvät ihmiset käyttäytyvät aggressiivisesti myös liikenteessä. Aggressiivisuus on yhteydessä kilpailuviettiin ja elämyshakuisuuteen.
– 15–24-vuotiaat ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Tunteiden säätely on nuorille vaikeampaa, mikä usein korreloi holtittoman käytöksen kanssa. Miehet käyttäytyvät naisia aggressiivisemmin ja joutuvat useammin liikenneonnettomuuksiin, vaikka otettaisiin ajokilometrit ja -kokemus huomioon, Kaistinen toteaa.
Auto tuo anonymiteetin
Myös Traficomin johtava asiantuntija ja psykologi Inkeri Parkkari yhdistää rattiraivoon tunteiden säätelyn ongelmia. Tunteiden säätely vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ja millä tavalla tunteet näkyvät käyttäytymisessä – ehtiikö ihminen pohtia asiaa ja rauhoittua, vai onko ensimmäinen reaktio raivostuminen.