Natsit yrittivät tyhjentää leirin ennen perääntymistään, tuhannet kuolivat marsseilla muille leireille. Vanhat kiistat sodan tapahtumista varjostavat myös muistojuhlia.
Viikon kuluttua tulee kuluneeksi 75 vuotta natsi-Saksan kuuluisimman keskitys- ja tuhoamisleirin Auschwitz-Birkenaun vapauttamisesta. Neuvostojoukot saavuttivat eteläisessä Puolassa sijaitsevan leirin 27. tammikuuta 1945.
Vuosipäivää muistetaan jo torstaina Jerusalemissa Yad Vashem -keskuksessa pidettävässä tilaisuudessa. Siihen osallistuu kymmeniä valtion ja hallitusten johtajia, mukaan lukien presidentti Sauli Niinistö.
Niinistö on myös paikalla varsinaisena vuosipäivänä ensi viikon maanantaina Puolassa pidettävässä muistotilaisuudessa.
Muistotilaisuudet ovat herättäneet myös poliittisia kiistoja: Puolan presidentti Andrzej Duda perui osallistumisensa tilaisuuteen Israelissa, koska hänelle ei ollut varattu mahdollisuutta pitää puhetta toisin kuin Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Venäjä ja Puola ovat sanailleet viime aikoina toisen maailmasodan syttymistä edeltäneistä tapahtumista.
Putin ei puolestaan ole aikeissa osallistua muistotilaisuuteen Auschwitzissa Puolassa.
Miljoonia juutalaisia surmattiin
Lähellä Krakovaa sijaitsevassa Auschwitz-Birkenaussa tapettiin tai menehtyi ainakin 1,1 miljoonaa ihmistä, heistä suurin osa juutalaisia.
Natsit yrittivät tuhota todisteita kaasukammioista ja krematorioista ennen keskitysleirien joutumista vihollisen käsiin sekä siirtää vankeja muualle. Näin toimittiin myös Auschwitzissa, mistä patistettiin noin 60 000 vankia jalkaisin kohti muita leirejä. Tuhansia vankeja menehtyi tai ammuttiin näillä "kuolemanmarsseilla".
