Helsingin kaupungin Laakson sairaalan työntekijältä kantautui väite, että pelkästään kyseisessä sairaalassa on noin sata potilasta, joiden ei oikeasti pitäisi olla siellä. Helsingin Kallion virastotalossa tämä tyrmätään.
Kuuluuko kaatuvan vanhuksen asua kotona?
Tapaus Broman on kohahduttanut asiantuntijapiireissä, mutta kotona kaatuilua ei pidetä poikkeuksellisena.
Kysytään asiaa Kallion virastotalon hallintokerroksesta. Jos ihminen on niin heikossa kunnossa, että ei pääse itse ylös, kun kaatuu ja joutuu tämän jälkeen odottamaan tuntejakin, että joku tulee asuntoon, niin onko ihminen silloin enää siinä kunnossa, että hänen pitäisi asua kotona?
- Toistuvat kaatumiset ovat usein sellainen yksi lisäperuste, joka saattaa olla syynä siihen, että pitää muuttaa kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon. Mutta näin ei aina toki ole. Aika paljon voidaan tehdä kaatumisten ehkäisemiseksi, vastaa Juha Jolkkonen, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö.
Entä tämä tapaus Broman?
- En tunne tapausta, mutta tämän tyyppisessä tilanteessa on aina kyse siitä, että tilanne on ollut jotenkin epävakaa. Siinä on ollut ehkä sairauksia, joita on pitänyt hoitaa. On haluttu katsoa, miten kuntoutustoimenpiteillä on voitu vaikuttaa asiaan. On kotona tehty ehkä muutostöitä. Selvästi matkan varrella ei ole vielä ollut mahdollista tehdä pysyvää ratkaisua kotoa pois muuttamisesta ja silloin tietysti aikaa voi mennä enemmänkin. Yleensä näin ei ole, Jolkkonen sanoo.
- Tietenkin silloin, jos muistisairaus on niin pitkälle edennyt, että ei itse kykenyt näitä turvalaitteita käyttämään ja on toistuvaa kaatuilua, niin ne ovat painavia perusteita miettiä muita vaihtoehtoja kuin kotona asumista.
– Meillä pitkäaikaishoitopaikkaa odottaa yhteensä noin sata kaupunkilaista. Noin kolmasosa on sairaaloissa, noin kolmasosa on arviointi- ja kuntoutusyksiköissä ja kolmasosa odottaa kotona, kertoo Sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikön .