Asuntovelan lainakattoa kierretään surutta kulutusluotoilla – ihmiset ylivelkaantuvat ja asuntojen hinnat vain nousevat

– Kun kulutusluottoa otetaan asunnonhankintaan, sillä kierretään tämän lain tarkoitus, sanoo johtava riskiasiantuntija Tommi Orpana Finanssivalvonnasta.

Lainakatto on tuonut mukanaan myös erilaiset maksulliset luottovakuudet, jotka yhdistettynä korkokattoihin ja muihin pankkien tarjoamiin lainavakuutuksiin nostavat lainan määrää. On syntynyt noidankehä, jonka Finanssivalvonta nyt haluaisi purkaa.

– Erilaisilla vakuuksilla voidaan nyt nostaa lainamäärä aika korkeaksi, joka edesauttaa sitä, että ihmiset saavat isompia lainoja. Kun ihmiset voivat nyt tarjota asunnoista enemmän, asuntojen hinnat myös nousevat, kertoo Orpana.

Selvää on, että asunnon voi edelleen ostaa ja asuntolainan saada ilman omia säästöjä eli lailla tavoiteltua omarahoitusosuutta. Se on myös lain mukaan mahdollista, tosin siinä omarahoitusosuuden vaihtoehdoksi on ajateltu lähinnä kiinteää omaisuutta.

– Esimerkkinä vaikkapa vanhempien asunto. Myös ostettu omavelkainen takaus, joita pankit myyvät, lain mukaan käy. Mutta henkilötakaus ei käy omarahoitusosuuden vaihtoehdoksi, emmekä suosittele että pankit myöntävät kulutusluottoja asuntolainan omarahoitusosuutta varten, muistuttaa Orpana.

Kulutusluotto voi velkaannuttaa

Pankit tietävät, että vain pienellä osalla etenkin ensiasunnon ostajista on jonkinlaisia säästöjä kasassa.

 Ei hirveän monella. Karkeasti arvioisin, että ehkä noin kahdellakymmenellä prosentilla, sanoo myyntijohtaja Mikko Rasi Keski-Pohjanmaan Osuuspankista.

Silloin lähdetään hakemaan laillisia keinoja omarahoitusosuuden kattamiseksi.

– Kulutusluottoa emme missään nimessä myönnä, se on aivan selvä ohjeistus.

Entä jos asuntolainasta haaveileva hankkii kulutusluoton verkosta, jossa kaupitellaan suuria summia ilman vakuuksia, kalliilla korolla ja lyhyellä maksuaikataululla? Ja kuittaa tällä omarahoitusosuuden?

– Sehän on täysin mahdollista. Pankki ei voi aina tietää, mistä raha on tilille tullut ja jos se siellä on, omarahoitusehto täyttyy kyllä, sanoo Rasi.

Danske Bank Creditin johtaja Juha Pohjola muistaa, että kyseistä kulutusluotto-ilmiötä pelättiin jo lain valmisteluvaiheessa.

– Pelättiin sitä, että nuoret ihmiset ottavat kulutusluottoja eri puolelta vakuudettomana ja kasailevat niistä sen omarahoitusosuuden. Tällöin asiakkaan talous voi joutua hyvinkin ahtaalle, jos moneen paikkaan lyhyellä maksuajalla lankeaa korkeita kulutusluottoja maksettavaksi, sanoo Pohjola.

Maksukyky ratkaisee

Danske Bank ei sekään myönnä kulutusluottoa asuntolainan omarahoitusosuuden kattamiseen, mutta arvelee niin jossain tapahtuvan.

– Jonkun verran sitä puhetta kuulee, että jotkut sallisivat kulutusluotolla asuntolainan osittain rahoittamista.

Nordeasta kerrotaan, että sielläkään ei vakuudeton kulutusluotto ole mahdollinen asuntolainan lisukkeeksi. Muu lisälaina sen sijaan voi järjestyä, jos asiakkaan maksukyky ja vakuudet ovat kunnossa.

– Esimerkiksi toinen luotto, jossa on muuta vakuutta kuin se ostettava asunto. Eli laina jossa on muuta vakuutta voi tarkoittaa esimerkiksi vanhempien asuntoa, se voi tarkoittaa kesäasuntoa, se voi olla joku muu omaisuuserä, jota voidaan käyttää vakuutena sille lainalle, selventää Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

Pankit muistuttavat, että asuntolainassa ratkaisee aina asiakkaan maksukyky.

– Jos asiakkaan maksukyky ei riitä siihen, että hänelle voidaan tällainen toisenlainen laina tämän varsinaisen asuntolainan lisäksi tehdä, niin emme me sitä kyllä tee, painottaa Miller.

Lainakatto tuloperusteiseksi?

Finanssivalvonnan näkökulmasta nykyinen lainakattojärjestelmä sisältää ylivelkaantumisen riskejä. Se, että haluttiin estää kotitalouksien ylivelkaantuminen ja asuntojen hinnannousu, eivät nykylailla toteudu parhaalla mahdollisella tavalla: jos ei pankki anna kulutusluottoa, sitä saa kyllä muualta.

Lainakaton ongelma on se, että se kohdistuu vain asuntoluottoihin. Jos otetaan kulutusluottoa, sitä kautta ihmiset voivat velkaantua edelleen, sanoo Orpana.

Parempia vaihtoehtoja on pohdittu syksyn mittaan Finanssivalvonnassa, kun ongelmista on sinne raportoitu.

– Meidän mielestämme parempi vaihtoehto olisi tuloihin sidottu lainakatto, sanoo Orpana.

Silloin palattaisiin eräällä tavalla vanhaan: vain yksi asuntolaina, jonka summa määräytyisi asiakkaan maksukyvyn ja vakuuksien mukaan. Tosin yläreuna määräytyisi ensisijaisesti maksukyvyn mukaan.