Asuntovelan lainakattoa kierretään surutta kulutusluotoilla – ihmiset ylivelkaantuvat ja asuntojen hinnat vain nousevat

 Ei hirveän monella. Karkeasti arvioisin, että ehkä noin kahdellakymmenellä prosentilla, sanoo myyntijohtaja Mikko Rasi Keski-Pohjanmaan Osuuspankista.

Silloin lähdetään hakemaan laillisia keinoja omarahoitusosuuden kattamiseksi.

– Kulutusluottoa emme missään nimessä myönnä, se on aivan selvä ohjeistus.

Entä jos asuntolainasta haaveileva hankkii kulutusluoton verkosta, jossa kaupitellaan suuria summia ilman vakuuksia, kalliilla korolla ja lyhyellä maksuaikataululla? Ja kuittaa tällä omarahoitusosuuden?

– Sehän on täysin mahdollista. Pankki ei voi aina tietää, mistä raha on tilille tullut ja jos se siellä on, omarahoitusehto täyttyy kyllä, sanoo Rasi.

Danske Bank Creditin johtaja Juha Pohjola muistaa, että kyseistä kulutusluotto-ilmiötä pelättiin jo lain valmisteluvaiheessa.

– Pelättiin sitä, että nuoret ihmiset ottavat kulutusluottoja eri puolelta vakuudettomana ja kasailevat niistä sen omarahoitusosuuden. Tällöin asiakkaan talous voi joutua hyvinkin ahtaalle, jos moneen paikkaan lyhyellä maksuajalla lankeaa korkeita kulutusluottoja maksettavaksi, sanoo Pohjola.

Maksukyky ratkaisee

Danske Bank ei sekään myönnä kulutusluottoa asuntolainan omarahoitusosuuden kattamiseen, mutta arvelee niin jossain tapahtuvan.

– Jonkun verran sitä puhetta kuulee, että jotkut sallisivat kulutusluotolla asuntolainan osittain rahoittamista.

Nordeasta kerrotaan, että sielläkään ei vakuudeton kulutusluotto ole mahdollinen asuntolainan lisukkeeksi. Muu lisälaina sen sijaan voi järjestyä, jos asiakkaan maksukyky ja vakuudet ovat kunnossa.

– Esimerkiksi toinen luotto, jossa on muuta vakuutta kuin se ostettava asunto. Eli laina jossa on muuta vakuutta voi tarkoittaa esimerkiksi vanhempien asuntoa, se voi tarkoittaa kesäasuntoa, se voi olla joku muu omaisuuserä, jota voidaan käyttää vakuutena sille lainalle, selventää Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

Pankit muistuttavat, että asuntolainassa ratkaisee aina asiakkaan maksukyky.

– Jos asiakkaan maksukyky ei riitä siihen, että hänelle voidaan tällainen toisenlainen laina tämän varsinaisen asuntolainan lisäksi tehdä, niin emme me sitä kyllä tee, painottaa Miller.

Lainakatto tuloperusteiseksi?

Finanssivalvonnan näkökulmasta nykyinen lainakattojärjestelmä sisältää ylivelkaantumisen riskejä. Se, että haluttiin estää kotitalouksien ylivelkaantuminen ja asuntojen hinnannousu, eivät nykylailla toteudu parhaalla mahdollisella tavalla: jos ei pankki anna kulutusluottoa, sitä saa kyllä muualta.

Lainakaton ongelma on se, että se kohdistuu vain asuntoluottoihin. Jos otetaan kulutusluottoa, sitä kautta ihmiset voivat velkaantua edelleen, sanoo Orpana.

Parempia vaihtoehtoja on pohdittu syksyn mittaan Finanssivalvonnassa, kun ongelmista on sinne raportoitu.

– Meidän mielestämme parempi vaihtoehto olisi tuloihin sidottu lainakatto, sanoo Orpana.

Silloin palattaisiin eräällä tavalla vanhaan: vain yksi asuntolaina, jonka summa määräytyisi asiakkaan maksukyvyn ja vakuuksien mukaan. Tosin yläreuna määräytyisi ensisijaisesti maksukyvyn mukaan.

• 09:10
  Suomi

  Suomen bkt pieneni
• 08:17
  Eläke

  Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat hulppealla summalla
• 06:02
  Kauppa

  Paradoksi: Tänään kannustetaan ostamaan ja olemaan ostamatta
• Eilen16:55
  Rantasalmi

  Järvisydämen konkurssi peruttu – toimitusjohtaja: "Tilanne on hoidettu"
• Eilen13:06
  Valtion budjetti

  VM selvittää rajattuja muutoksia kuntien valtionosuusjärjestelmään
• Lataa lisää