Alisa Pankin, Hypon ja Ålandsbankenin kaatuminen ei Rahoitusvakausviraston mukaan vaarantaisi kriittisten toimintojen jatkuvuutta tai rahoitusvakautta.
Suomalaisista pankeista kolme voitaisiin kriisitilanteessa päästää konkurssiin, arvioi Rahoitusvakausvirasto (RVV) maanantaina julkistetussa raportissaan. Nämä ovat Alisa Pankki, Hypo ja Ålandsbanken. Pankkien kaatuminen ei viraston mukaan vaarantaisi kriittisten toimintojen jatkuvuutta tai rahoitusvakautta.
Rahoitusvakausvirasto vastaa kahdeksan suomalaisen pankin kriisinratkaisusta. Tarkoituksena on varautua pankkien kriiseihin niin, ettei veronmaksajien rahoja jouduttaisi käyttämään.
RVV:n mukaan viittä muuta pankkia ei voida päästää konkurssiin, jotta laajoilta palveluhäiriöiltä vältytään. Nämä ovat Aktia, Oma Säästöpankki, POP-pankkiryhmä, S-Pankki ja Säästöpankkiryhmä.
RVV suunnittelee näille viidelle pankille niin sanottua kriisinratkaisumenettelyä. Tämä näkyisi tallettajille niin, että kriisitilanteessakin pankin asiakkailla olisi jatkuva pääsy pankkipalveluihinsa.
Markkinaosuudeltaan suurimmat pankit, kuten OP, Nordea ja Danske Bank, eivät ole RVV:n vastuulla. OP:n ja Nordean osalta kriisinratkaisusta vastaa EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto. Tanskalainen kriisinratkaisuvirasto puolestaan vastaa Danske Bankista.
Talletukset turvataan 100 000 euroon
Rahoitusvakausvirasto kertoo nyt toista kertaa, mille pankeille sovellettaisiin niin sanottuja kriisinratkaisutoimia ja mitkä voisi päästää kaatumaan. Arvio kriisiratkaisumenettelyn välttämättömyydestä eri pankkien kohdalla ei ole muuttunut vuoden takaisesta.
Vaikka pankki asetettaisiin konkurssiin, asiakkaiden talletukset turvataan 100 000 euroon saakka talletussuojajärjestelmän kautta. RVV maksaa tuolloin tallettajille talletussuojakorvaukset seitsemän työpäivän kuluessa talletussuojarahaston varoista.
– Talletukset ovat myös silloin suojassa. Toki asiakkaan täytyy siirtyä käyttämään jotain toista pankkia. Aktiivinen tili useammassa pankissa on joka tapauksessa hyvä asia erilaisten häiriötilanteiden kannalta, sanoi viraston pääekonomisti Hanna Westman STT:lle.
Jos tavallisella pankkiasiakkaalla on hetkellisesti esimerkiksi asunnon myymisen vuoksi tätä isompi summa tilillään, myös se on Westmanin mukaan suojassa.
Suomi ei voi sitoa miljardeja pelastamiseen
Rahoitusvakausviraston arvion mukaan pankeilla ei ollut viime vuoden lopussa merkittäviä puutteita kriisinratkaisuvalmiuksissaan. Valmiudet ovat parantuneet toissa vuoteen verrattuna.
– Suomella ei ole kerta kaikkiaan varaa sitoa miljardeja euroja pankkien pelastamiseen. Uskottavasti ja tehokkaasti toimiva kriisinratkaisujärjestelmä vaatii pankeilta merkittävää etukäteisvarautumista. Päivitetyn arviomme mukaan pankkien valmiudet ovat hyvällä tasolla, vaikka kehitettävääkin vielä löytyy, totesi RVV:n ylijohtaja Jaakko Weuro tiedotteessa.
Weuro sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina, että rahoitusvakausviraston perustamisen taustalla on vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi. Tuolloin päätettiin uusista pelisäännöistä ja toimivaltuuksista viranomaisille, jottei valtioiden tarvitsisi jatkossa pelastaa pankkeja. Rahoitusvakausvirasto perustettiin vuonna 2015.
Weuro ei ottanut kantaa kysymykseen siitä, miten todennäköisesti suomalaispankki voisi ajautua vaikeuksiin Persianlahden kriisin vuoksi. Se ei ole hänen mukaansa viraston rooli.