Paastolla tavoitellaan usein kevyttä oloa ja kehon puhdistumista. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita paastoamisen hyödyistä.
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinnan mukaan muutaman päivän paasto ei aiheuta ongelmia perusterveelle ihmiselle. On kuitenkin tilanteita, jolloin paastoa ei kannata aloittaa.
– Jos henkilöllä on syömishäiriö tai ongelmia syömisen hallinnassa, tai esimerkiksi jos on raskaana, ei missään nimessä ole suositeltavaa lähteä paastoamaan, Rinta kertoo.
Paastoa harkitsevan kannattaa miettiä, mistä syistä haluaa paastota. Monesti väitetään, että paaston aikana kehon kuona-aineet lähtevät liikkeelle ja keho puhdistautuu.
Ravitsemusfysiologian professori Riitta Korpela kertoo, ettei väite puhdistumisesta pidä paikkaansa. Myös Rinnan mukaan paaston puhdistava vaikutus on myytti, sillä asiasta ei ole mitään tieteellistä näyttöä.
Korpelan mukaan paaston aikana tulee juoda päivittäin 1-2 litraa nestettä. Suorituskyky pysyy hyvänä juomalla keittoja, jogurtteja ja esimerkiksi piimää. Tiukemmassa paastossa voi juoda laimennettua mehua, josta elimistö saa hiukan energiaa ja kivennäisaineita.
Vesipaastoa ei suositella kenellekään, eikä paaston pitäisi Korpelan mukaan kestää paria päivää pidempään.
Paaston aikana ei Rinnan eikä Korpelan mukaan kannata harrastaa liikuntaa.
